tiistai 30. heinäkuuta 2019

Lomahommia ja ravintotiedettä

Lomailin heinäkuussa kolme viikkoa jättäen viimeisen lomaviikon ja lomarahavapaat jemmaan odottamaan järjen vieviä inspiraatioita joiden toteuttamiseen tarvitaan kokonainen päivä tai pari viikonloppujen lisäksi.

Aloitin lomani Mäntyharjun 12 h pyöräpitkiksellä (kts aiempi postaus) ja sain muutamia muitakin mukavia sporttijuttuja mahtumaan muun lomatekemisen lomaan. Niistä ja lomaan liittyvästä ravintotieteestä tässä satunnaisia nostoja.

Haukankierros Mäntsälän Saarella on ihan mahdottoman hieno polkulenkkipaikka. On tosi harmillista, että sen kunnossapito on ollut retuperällään, ja siksi osa reitistä on hieman haasteellista kulkea esim. lasten kanssa. Haukankierroksella kävin 12.7. tekemässä polkupitkistä. Nokkospuskia uhmaten tein ekan kierroksen virallisen reitin mukaan, mutta seuraavilla kierroksilla kiersin puskat ja käytin vaihtoehtoista reittiä osan matkaa. Tein myös tuttavuutta reitin oikaisevaan polkuun, joka kiertää kaikkein korkeimman kohdan reitillä. En siksi että olisin vältellyt nousua, vaan siksi että halusin testata tuon polun. Mittaa päivän reissulle tuli 16 km ja nousua minun mittarilla 479 metriä. Keskitahti 8:23 eli hissuksiin menin. Reitti on osin melko tekninen, ja muutamat puskakohdat jouduin kävelemään kädet kohti taivasta, koska en halunnut polttaa käsivarsia nokkosiin tai astua pahasti polun monttukohtiin joita ei tahtonut nähdä tiheän heinikön läpi. Mukana juoksureppu täynnä vettä ja evästä jotta tulee taas vähän tuntumaa repun kanssa juoksuun. Autollahan olisi voinut vaihtoehtoisesti käydä juomassa vajaan viiden kisan välein, sillä täysi kierros on juurikin tuon mittainen.

Lenkin päätteeksi kävin poimimassa reitin alkupäästä löytyneestä villipuskasta punaisia viinimarjoja kotiinviemisiksi. Niitä pistelin jogurtin sekaan vielä saman päivän iltana.


Varokaa innostunutta Ironmania! 



Reppupitkiksen tein 16.7. lähimaastoissa. Tai joutuihan siinä jonkin verran kotiovelta poispäin menemään kun lenkille tuli mittaa 30 km. Olin saanut inspiraationi tähän lenkkiin eräästä aiemmasta pitkiksestä vähän samoilla kulmilla. Reitti on melkoisen mäkinen ja raskas. Erona edelliseen kertaan tein lenkkiin vielä lisäkiekuran jotta tuo suunniteltu lenkin mitta tuli täyteen. Takaporttina oli kyllä vaihtoehto kääntyä Isojärveltä jo takaisin kotia kohti jolloin matkaa olisi kertynyt noin 24 km.

Lenkki oli raskas. Täysi reppu mukana ja lämmin kesäpäivä. Mäet kurittivat jalkoja. Päädyin kuitenkin tekemään lenkin alkuperäisen suunnitelman mukaan koska en ole luovuttajatyyppiä :) Pari kertaa pysähdyin hetkeksi syömään eväitä ja juomaan. Toki vauhdissakin olisi voinut tankata, mutta tämä reissu oli enempi treenimeiningillä ku kisa, eli joustoa vähän sallittu.

Noin kolmasosa reitistä on soratietä, muuten asfalttia ja osin tien vierustaa. Ei nyt järin kaunis reitti muuten kuin sorapätkän osalta. Tämä reissu huipentui reilun kilsan loppuverraan kävellen (kun kolmekymppiä oli täysi). Lompsin paikallisen torin kautta ja ostin mansikoita naposteltavaksi. Niillä ei vielä ihan menetettyjä kaloreita korvaa, mutta hyvään alkuun pääsee.


Ekan kympin jälkeen alkaa jo hiki virrata





Satkun fillarilenkin tein Lahden suuntaan 22.7. Lenkin päätavoite oli pitää kadenssi eli pyöritysnopeus korkeampana kuin minulla yleensä on. Toinen tavoite oli pyöräillä satku rikki. Pienien haasteiden siivittämänä molemmat tavoitteet täyttyivät. Keskikadenssi oli 93 ja kilsoja tuli mittariin 101 km. Matkalle sattui soratienpätkää, ja alkuperäistä reittisuunnitelmaa piti vähän muuttaa jotta en joutuisi myös toiselle sorapätkälle. Tämä muutos aiheutti "sakkokierroksen" Hunttijärven tuntumassa Mäntsälässä jotta kilsatavoite täyttyisi.

Vauhti jäi melko hitaaksi, keskinopeus 24,8 km/h eli aikaa kulutin reitillä yli neljä tuntia. Vartin verran pidin pausseja matkan aikana. Tutkin karttaa, mussutin eväitä, otin valokuvia ja kävin pisulla puskassa. Keskisyke 130, eli vakaata peruskestävyysmenoa. Watteja keskimäärin 113 eli minun tapauksessani 55-60 % maksimista. Tehonpuutehan minulla on pyöräilyssä vaivana, siihen on suunnitelmissa keksiä lääkkeitä tulevaisuudessa.











Kajakilla ehdin käydä melomassa myös muutaman kerran. Mökillä on isännän yli kymmenvuotias kajakki, joka on harmittavan vähän päässyt vesille. Ainakaan minun toimestani. Olen vähän jännittänyt aiemmin melomista, ja oikeastaan vasta viime kesänä tehnyt ekat pidemmät lenkit. Nälkä kasvaa syödessä, ja ihan lähipäivinä meille tulee uusi kajakki, joten jatkossa päästään ukkokullan kanssa kaksin reissuun. Taikka jompikumpi aikuisista muksu kerrallaan melontaretkelle. Lapsia ei uskalla vielä yksin päästää merelle kun jännittää itseäkin kivet ja tuulet ja veneilijät. Meidän tapauksessa myös laivat, sillä mökin lähistöllä näkee niitäkin.

Näiden reissujen välissä mustikoita. Aina on marjat mielessä... :)




Meripäivät, siksi purjeveneet liikkeellä sankoin joukoin

Mussalon syväsataman ohi vauhdilla ettei laivat tule päälle!


Mökkirannassa reissun jälkeen

Anni tuli rantaan vastaan

Lämpimästä heinäkuun lopusta huolimatta uintia tuli lomalle tosi vähän. En tykkää yhtään avovesiuinnista (sanoo triahtlonisti..), hallissa kävin yhden uinnin tekemässä. Harva halli on kesäisin auki, mutta Kotkan maauimala ja sisäuimala ovat. Koska heinäkuun alussa merivesi oli superkylmää, pakkasin lapset mukaan ja käytiin hallilla. Minä tein reippaan täpäriuinnin sisällä (tri-täysimatka eli 3,8 km), lapset uivat ja hyppivät ulkoaltaalla sillä välin. Uinti tuli valmiiksi ajassa 1 h 10 min, joka on aika lähellä kisa-aikaa. Toki altaassa saa potkittua vauhtia päädyistä, ja lisäksi sain uida omaa vauhtia hiljaisella radalla. Arjen luksusta sanon minä.

Muuten lomalla oli ohjelmassa kaikenlaista pientä hölkkää ja fillaria, sekä tosi kiva perhereissu Pulkkilanharjulle Asikkalaan patikoimaan. Mökillä pientä pintaremonttia, Meripäivähulinoita ja 10 minuuttia riippumatossa makoilua... :)


Kaiken kaikkiaan kolmelle viikolle tuli liikunnallisia tunteja 37 ja rapiat. Vastapainoksi tankkasin hiilaria, suolaa ja rasvaa enemmän kuin omiksi tarpeiksi....

...ja siitä aasinsillalla tuohon ravintotieteeseen...

Jossain aiemmassa postauksessa olen jo maininnut, että viilasin ruokavaliotani hieman viime helmikuussa. Tämä ihmiskoe, jossa olen vähentänyt maitotuotteiden ja punaisen lihan käyttöä, on ollut menestys. Sen piti olla vaan parin viikon koe, mutta olen jatkanut sitä koska se on toiminut ja kroppani on ollut tyytyväinen. Edelleen olen toteuttanut tätä ruokavaliota sillai kevennettynä, että en ole tehnyt siitä itselleni ja ympäristölleni liian vaikeaa. Olen joustanut jos on ollut tarvis, mutta tehnyt näitä valintoja silloin kun se on ollut järkevällä panostuksella mahdollista.

En ollut edes tajunnut miten hyvää tuo ruokavalio minulle teki. Parempi olo tuli salakavalasti. Jos sinulla on joskus ollut vaikkapa kurkku pitkään kipeä, ja yhtenä päivänä vaan huomaat että kipua ei enää ole, mutta et pysty sanomaan koska se loppui, niin tiedät mitä tarkoitan.

Lomalla lautaselle tuli useammin lihaa, ja herkkuhampaan kolottaessa söin jäätelöä. Leivän päällä oli juustoa ja jogurttiakin meni aamiaisella kurkusta alas. No, tässä siis joustin esimerkiksi siitä syystä, että mökillä on pieni jääkaappi, eikä sinne voi varata kovin montaa sorttia evästä. Vielä tänä kesänä en myöskään päätynyt käännyttämään muuta perhettä näille tavoille. Hoidan sen kuntoon tulevan talven aikana :)

Kolme viikkoa lomaa ja tätä ruokasorttia sai kroppani protestoimaan. Turvotusta, pöhötystä, tukalaa oloa ja vatsakipua. Justiin niitä vaivoja joita ennen pidin normaaleina kaikille kuuluvina ja päivitäisinä asioina joita vaan pitää sietää. Juoksulenkillä kurkussa oli limaa, jota ei kevään lenkeillä ollut.

Ei tämä sen tieteellisempää siis ole. Minulla ei ole tästä mitään muuta näyttöä kuin oma olo ja tuntemus. Se mikä toimii minulla, ei välttämättä toimi sinulla. Mutta minä tiedän että paluuta entiseen ei ole. Olen kärsinyt niin monta vuotta ärtyneestä vatsasta ja turvotuksesta, että seuraavat vuodet vietän mielummin vähemmillä vaivoilla.

Ruokia josta luulin että en pysty luopumaan ja millä olen niitä korvannut:

- Jäätelö. Rakas herkkuni. Olen ollut yllättynyt miten hyviä kaura- ja soijavaihtoehtoja on myynnissä ja niitä tulee koko ajan lisää.
- Juusto leivän päällä ja juusto muutenkin. Kalkkunaleikettä juuston tilalle ja suolapähkinöitä kun haluaa suolaista ja rasvaista syötävää. Erityisen herkullisia ovat paahdetut ja suolatut cashew-pähkinät.
- Jogurtti. Olen vaihtanut soijajogurttiin. Niissäkin on hyviä makuja. Kaurajogurteista en ole erityisen innostunut ainakaan vielä.
- Punainen liha. Valitsen kaupassa useammin kalaa tai kanaa kuin aiemmin. Tästä pääsevät nauttimaan siis myös muut perheenjäsenet, sillä minä teen meillä useimmin arkiruoan.

Seuraavat kuvat sisältävät tuotesijoittelua. Siinä nyt vaan sattuu olemaan niitä tuotteita jotka maistuu minun suussa hyvältä. On niitä monta muutakin.






Summa summarum: mukava loma oli, ja mukava oli palata taas töihin ja arkirutiinien pariin. Muutama päivä on pitänyt totutella siihen että ruoan jälkeen ei pääse päikkäreille eikä joka päivä ole herkkuja mussutettavaksi. Lenkit tehdään vasta työpäivän jälkeen. Kaapista löytyy taas vatsaystävällisiä tuotteita ja kelikin viileni sopivasti että kaupunkioloissa pärjää. Ja lomaa on jemmassa tulevia inspiraatioita varten. Ei paha. Hyvä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti