lauantai 23. huhtikuuta 2016

Kisakausi 2016 avattu

Tämän vuoden ensimmäinen kisa on nyt kisailtu Kuusijärvellä Vantaalla polkujuoksun merkeissä. Olin ilmoittautunut aamulähtöön, eli klo 9:15 oli startti. Matkalla kisapaikkaa kohti näytti siltä että tulee kelin puolesta rankka reissu. Mittarissa oli 2 astetta ja auton tuulilasiin vihmoi räntää. Onneksi kyseessä oli kuitenkin vain kuuro, ja kisa saatiin juosta minun osaltani oikein hienossa säässä. Aurinko paistoi lähes koko juoksun ajan. Niin, osa juoksi 21, 30 tai 60 km... sää saattoi muuttua...

Olin kisapaikalla jo hyvissä ajoin. Ehkä siksi että minulla on "kymmentä vaille"-syndrooma, mutta myös siksi että ajatuksissa oli vilkaista mitä tuotemyyntiä kisapaikalla on. Olen polkujuoksun suhteen täysi aloittelija ja noviisi, joten välineet ovat sen mukaiset. Olin varautunut juoksemaan vanhoilla juoksulenkkareilla.

Sanoivat kuitenkin että reitti on tosi mutainen ja paikoin myös hyvin liukas. Hahaa, enpä muuta lisäpontta shoppailuhimooni tarvinut kun tein kaupat Inovin maastojuoksutossuista. Ne istuivat jalkaan heti kuin valettu, joten uskalsin lähteä tuliterillä lenkkareilla kisaan. (Lähtöviivalla kyllä vähän nolotti uutuuttaan hohtavat kengät.... ei niinku kovin katu-uskottavaa, tässä tapauksessa polku-uskottavaa)


Kymppi meni ok. Pidin huolen että syke pysyi korkealla, koska se oli oikeastaan tämän päivän tavoite. Tavoittelin TE (Training Effect) lukua 4,5 tai yli. Luku oli 4,7. Reitti oli TOSI mutainen ja paikoin HYVIN liukas kuten minua oli varoiteltu. Osa reitistä oli helppoa soratietä, osa pientä polkua. Nousua oli myös sopivasti. Lopussa otettiin luulot pois kun tokavikalla kilsalla oli ihan kammo mäki!

Viimeinen kurvi reitillä oli hieman epäselvästi merkattu ja minähän menin siinä tietysti hutiin. Tein siis ylimääräisen pienen lenkin, liikapituutta tuli ehkä noin 100 - 200 metriä. Ei juurikaan vaikutusta aikaan siis, eikä luultavasti sijoitukseenkaan. Maalissa olin ajalla 1:19:21 ja se oikeutti seitsemänteen sijaan. Juoksijoita sarjassa oli 18. Voittajalle jäin kahdeksan minuuttia.

Maalissa tossut näyttivät jo enemmän siltä kuin polkujuoksuun sopii....


Huoltopisteellä oli tarjolla banskuja, juomaa ja suklaatia, nam!



Kaikkineen hyvä reissu. Mukava reitti, sopivasti porukkaa, mahtui hyvin juoksemaan, ja kelikin oli sitten kuitenkin oikein passeli. Saatan tehdä toisenkin reissun Vantaa/Sipoonkorpi Trailin kisoihin.




sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Ennätykset paukkuu!

Vaikka tiedän että olen tehnyt tosi paljon töitä ja juoksukunto on noussut kohisemalla, niin silti tämän aamun lenkki pääsi yllättämään. Ja vaikka kympin ennätys tuli pari viikkoa sitten omalla lenkillä (ei kisoissa) niin silti.

Ohjelmassa oli puolikas. Eka kymppi rauhallista pk1-pk2 ja loput 11,1 km reipasta vk1-Aek. Minulla tarkoittaisi sykkeinä alku noin 150 ja loppuosa noin 160-175. Mutta mitä minä tein?

Kerron ensin vähän taustaa... Olen kova kilpailemaan. Itseni kanssa. En vertaa itseäni huippuihin, en enää "taviksiinkaan". Haluan voittaa omat ennätykseni. Se on minulle jatkuva motivaation lähde. Kilpailuvietin lisäksi minulla on muutaman kuukauden ikäinen uusi sykemittari/rannetietokone. Minun Garmin 920 antaa minulle virtuaalipokaaleja kun voitan itseni. Onko koukuttavaa minun kaltaiselleni? Voin sanoa että on! Koska mittari on uusi, siinä ei ole historiatietoa viime kisakaudelta. Siksi se mittari kuvitteli vielä tänä aamuna, että minun puolikkaan ennätys on 2 h 19 min. Ja sehän taas oli hitaan pitkiksen aika parin viikon takaa. Sietämätöntä!!!

Eli. En siis juossut aamulla ekaa kymppiä pk1 alueella. Halusin näyttää mun mittarille, että minusta on parempaan kuin se kuvittelee. Juoksin ekan kympin siis niin, että syke oli just alle 160. Reitin olin tietysti ja luonnollisesti valinnut siten että mäkiä on mahdollisimman vähän... Keskivauhti kympin jälkeen oli naftisti yli kahden tunnin puolikkaan vauhti. Näin olin vähän laskenut kun lenkille lähdin.

Juoksin vanhaa Lahdentietä Mäntsälästä kohti Järvenpäätä. Tylsä reitti, autotien vierustaa melkein koko matka. Mutta suht tasaista (loivaa nousua ja laskua), ja helposti mitattavaa. Reilu kymppi suuntaansa. Reippaasti sinne, ja täysiä kotiin kehumaan itteään :)

Takaisinpäin tulin sitten sellaista vauhtia että syke pysyi reilusti yli 160, kävi välillä myös yli 170. Iski tajuntaan ajatus että nyt muuten alittuu se 2 h mitä väkisin yritin koko viime kesän enkä saanut. Napsin taskusta rusinoita puolen tunnin välein. Hörppäsin vettä juomapullosta. Pistin tossua toisen eteen ja fiilistelin miten hehkutan jos enkka tulee.

Viidentoista kilsan jälkeen aloin laskea kilometrejä. Tunsin että jaksan. Mutta ei mene pintakaasulla. Tulee rankka treeni! Rankka treeni tuli, mutta puolikkaan (kisa) aika parani kaksi minuuttia ja lopullinen aika tänään oli 1:58:56.

Ai että jaloissa tuntuu! Mutta mieli pakahtuu. Se todellakin oli sen arvoista!

Kuukauden päästä HCR!