lauantai 6. helmikuuta 2016

Melkein triathlonisti

Koska voi sanoa olevansa triathlonisti? Silloin kun on osallistunut (useisiin) kisoihin? Kun on päässyt kisan läpi? Kun on menestynyt kisoissa? Vai jo silloin kun vasta haaveilee kisoista mutta ilmot on sisällä jo sprinttikisaan ja perusmatkalle? :)

Jos viimeinen väite on tosi, sitten olen triathlonisti! Elämäni eka kisa (osallistumismaksu maksettu ja ilmo kuitattu vastaanotetuksi) on 5.6. kuusijärvellä. Lähden sinne hakemaan tuntumaa tri kisojen kiemuroihin, vaihtoihin, avoveteen, väkimäärään, varusteiden kanssa säätämiseen ja omien pelkojeni ylittämiseen. Matka on sprintti, eli uinti 750 m, fillari 20 km, juoksu 5 km.

Koska tarvitsen aikaa henkiseen varautumiseen, ilmoittauduin jo perusmatkallekin heinäkuun alulle 2.7. Sastamalaan. Perusmatka on tämän kauden päätavoite. Siihen kuuluu uintia 1500 m, fillari 40 km ja juoksu 10 km. Kaikki osiot yksinään ihan tehtävissä. Mutta peräkkäin ja jännittyneenä... We'll see.

Koska olen välineurheilija, olen sallinut itselleni muutamia uusia hankintoja. Päivitin mittauslaitteiston tukemaan paremmin uintia (varsinkin avovesiuintia). Vaihdoin Suunto Ambit 2 mittarini, josta muuten pidin kovasti,  Garminin Forerunner 920 mittariin. Olen nyt totutellut uuteen käyttöliittymään ja toistaiseksi olen ollut tyytyväinen.


Koen itse että fillari on heikoin lenkkini. Hankin maantiepyörän viime kesänä mutta kilometrejä sillä on tullut kuitenkin suhteellisen vähän. Olen muutenkin lähtenyt aina helpommin lenkille kuin pyöräilemään. Siispä. Päätin pidentää fillarikautta hankkimalla treinerin jolla voin treenata omalla maantiepyörälläni myös talvella ja sisätiloissa. Kaverin kautta kuulin Bkool merkkisestä treineristä joka on yhdistettävissä netin kautta "oikeille" fillarireiteille ympäri maailman. Sorruin siihen vaikka sillä olikin melko suolaisesti hintaa. Mutta - useamman treenin jälkeen olen edelleen täysin myyty! Se vaan on niin mun juttu! Fillaroida porukassa tai yksin, tehdä kuntotesti koska vaan, pöyräillä maisemareittiä tai velodromilla, linkittyä muiden treenaajien kanssa ja kerätä virtuaalipisteitä. Me like!



Pienen väännön jälkeen pyörä on saanut olla olkkarin nurkassa (menee ulkovarastoon sittten kun varastoon on siivottu tilaa...). Alleen se sai paperisen maton ja ketjut putsasin kuivalla rätillä ennen sisätilaan tuomista. Ei sitten lennä ketjuöljyt sohvalle...

Lenkkejä on tullut tehtyä Espanjassa, Ranskassa, UK:ssa, USA:ssa ja Tanskassa. Hauskaa puuhaa. Komeita maisemia ja riittävästi haastetta. Maastot tai treiner, lenkit ovat huomattavasti raskaampia kuin Mäntsälän paikalliset väylät. Eihän se ulkoilua voita, mutta mielettömän kätevä (pienten lasten äidille) keino pitää reisissä tuntuma mäkiajoon.