Strömfors swimrun - uintijuoksun ensikertalainen asialla

Taustaa:

Tulin vedetyksi mukaan swimrun-maailmaan vähän puolivahingossa ja yllättäen. En ole ihan noviisi mitä tulee tämän lajin osa-alueisiin, sillä olen harrastanut ja treenaillut triathlonia useamman vuoden, ja sen tiimoilta kisannut kymmenen kertaa eri mittaisilla radoilla. Avovesiuinti on siis tuttua. Tuttua on myös polkujuoksu, jota olen päässyt tekemään niin kisoissa kuin omilla lenkeillä. Mutta uinti kengät jalassa ja juoksu märkkärin kanssa (pidemälle kuin rannasta fillarille) on jäänyt aiemmin kokeilematta. 

Olen useasti tätä lajia ja sen testaamista pohtinut. Olen oikeastaan tavallaan haaveillut että uskaltaisin joskus kokeilla. Syy miksi en ole niin tehnyt, on sama kuin miksi triathlon meinasi jäädä minulle vain unelmaksi. Kammoksun avovettä. Tai en niinkään vettä. Olen uinut kilpaa joskus muinoin, eli uinti menee ihan ok. Pelkään sitä mitä näen ja en näe avovedessä. Pelkään kiviä ja kasveja ja mitä vaan mihin saattaisi vedessä osua. En pelkää että satutan itseni. Pelkään sitä tilannetta kun veden tummista uumenista eteeni pölähtää kivi tai käteni osuu vedenalaiseen kasviin jota en osannut odottaa. Tällä pelolla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Se on kuitenkin rajoittanut tekemisiäni jonkin verrankin. 

Reilu viikko sitten törmäsin ystävääni Anneliin (joka ei pelkää mitään ja innostuu kaikenlaisesta urheilusta, ja on muuten tosi kova aika monessa lajissa) rautakauppareissulla. Anneli oli itse päätynyt swimrun piireihin viikkoa aiemmin ja alkoi houkutella minua mukaan. Ensipaniikkireaktion jälkeen ajattelin, että jos ei nyt, niin ei koskaan! Siitä se sitten lähti, ja testitapahtumaksi valikoitui Loviisassa järjestetty Strömfors swimrun. 

Harjoittelu:

Anneli kävi kokeilemassa edellisenä viikonloppuna yhden swimrun sprintin Luukissa, ja sitä ennen osallistui lyhyelle kurssille aiheen äärellä. Meidän tiimissä oli siis asiantuntija valmiina. Yhden treenin taktiikalla lähdettiin kisaan, koska kisa oli jo viikon päästä eikä yhteisiä treeniaikoja järjestynyt enempää. Treeni tehtiin Mäntsälässä Sahajärven ympäristössä. Olin hyvinkin yllättynyt miten ok pystyi uimaan kengät jalassa. Toki ne painavat, mutta eivät suinkaan pääse upottamaan, sillä swimrun varusteisiin kuuluu yhtenä osana jalkojen välissä oleva kelluke. Samoin käsissä saa pitää lättäreitä, eli käsillä saa kauhottua perus uintivetoa tehokkaammin vauhtia. 

Juoksu täydessä varustuksessa oli kuumaa puuhaa vaikka treeni oli illalla eikä ollut erityisen lämmin ilmakaan. Oikeilla swimrunnereilla on tietty omat pukunsa jotka ovat lyhytlahkeiset ja helpommin avattavat (vetskarin voi avata edestä juoksuosuuksilla) kuin meidän täysipitkät tri-märkkärit. Ei tässä kuitenkaan varustekauppaan voinut lähteä ennen kuin on vähän testattu olemassa olevilla varusteilla lajia. 

Totesimme harjoituksen päätteeksi että tämä selvä. Ilmo sisään ja lauantaina starttiin. 

Kevennys:

Yleensä laitan kisarapsoihini alkuun aina kuvan maalista mitali kaulassa, mutta tänään haluan sen sijaan jakaa kuvan swimrun-todellisuudesta reitin varrelta, ja kerron sitten miten siihen - ja siitä päästiin.

Tätä se sitten on. Eikös näytä mukavalta puuhalta ;) Taitaa tämä kuva olla ekasta noususta.
Tekniikka vähän hakusessa vielä tässä vaiheessa. Credits: sebastian_dannberg ja Strömfors Outdoor

Kisarapsa:

Ehdittiin Annelin kanssa nipin napin kisainfoon lauantaiaamuna. Kisainfo oli tosi tarpeellinen, kiitos Topi. Siellä sai hyvää lisätietoa esim. virtauskohdista joita jokiosuuksilla oli. Ja myös siitä että niitä hitsin lumpeita on erityisen paljon tänä vuonna... 

Sprintin startti oli 10:30 Strömfors Outdoor Factoryn edestä. Lähdettin Annelin kanssa rauhakseen liikkeelle vaikka eturivissä ollaankin. Päästettiin kiirusimmat ohi heti alussa. Ensimmäinen etappi oli noin kilsan juoksu pitkin rantapuskapolkua. 

Startissa innokkaat aloittelijat eturivissä
Credits: sebastian_dannberg ja Strömfors Outdoor

Uimalakkiselfie ennen lähtölaukausta

Meidän jengi Mäntsälästä valmistautuu starttiin

Juoksut punaisella ja uinnit sinisellä. Useita erimittaisia pätkiä. Yhteensä reitti 10,56 km.

Ekalta pätkältä puskan keskeltä. Juoksu tehdään kaikkien varusteiden kanssa.
Credits: sebastian_dannberg ja Strömfors Outdoor

Matka reitillä eteni suunnitelmien mukaan. Ei pidetty kovaa kiirettä, tarkoitus oli enemmänkin tutustua lajiin ja tehdä havaintoja tulevaa varten. Saatiinkin useita tosi näppäriä niksejä kun juteltiin kisakavereiden kanssa ennen starttia ja kisan jälkeen. Ja vakoiltiin millaisilla varusteilla lajin expertit oli liikkeellä. 

Kisa tehdään yleensä aina pareittain, joskin kisoissa on mukana myös solo-sarjoja. Parin tulee pysytellä tiiviisti yhdessä koko matkan ajan. Tämä saattaa olla erityisesti uintiosuuksilla ja isommissa kisoissa haasteellista, sillä kaikki osallistuja käyttävät kisajärjestäjän uintilakkeja, ja samanvärisiä myssyjä on siis vesi sakeanaan. Lisäksi uintivauhti saattaa olla parilla hyvin erilainen. Tästä syystä pari on vedessä toisissaan kiinni köydellä joka irroitetaan aina juoksun ajaksi. Köysi voi puolestaan olla varsinkin aloittelijalle hankala ja siihen voi saada itsensä jumiin. Päätimme siis Annelin kanssa olla kiinnittymättä, ja yritimme pitää välimatkan muuten kohdillaan.

Juoksu- ja uintiosuudet seurasivat toisaan ja matka edistyi mukavasti. Keli oli puolellamme, sillä helteisellä säällä meidän varusteilla olisi ollut pulassa. Kisan aikana sadellut vesi ei todellakaan menoa haitannut, olihan meillä kumipuvut päällä koko ajan. Uimalasit tuppasivat huurustumaan, ja se teki välillä suunnistamisesta hankalaa. Huomasin että lyhyet vilkaisut rantautumismerkkiä kohti toimivat paremmin kuin pidempi tiirailu. Jos yhtään helläsi vauhtia, niin tossut alkoivat painaa jalkoja alas, ja uintivauhti piti hakea uudestaan ja vaivalla.

Credits: sebastian_dannberg ja Strömfors Outdoor

Reitillä oli muutama huoltopiste, kiitos niistä. Juomaa todellakin tarvitsi, sillä vaikka keli oli harmaa, kumipuvussa ja kumimyssy päässä juokseminen saa hien virtaamaan itse kullakin ja nestettä tarttee. Kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, hitaassakin vauhdissa alkaa poski herkästi punoittaa.  Kokeneempi/paremmin varustautunut kisaaja kuljettaa omaa lisäjuomaa mukana. Kuulemma lötköpötkövesilisän voisi tunkea märkkärin alle?! En testannut sitä tällä reissulla. Totuus kuitenkin oli, että vaikka matka oli lyhyt ja nopea, ja reitiltä sai juomaa, tuntui että muutama lisähörppy olisi tullut tarpeeseen. Huollossa ei pysty kerralla juomaan riittävästi, ja kumipuku tosiaan hiostuttaa harmaallakin säällä. 

Credits: sebastian_dannberg ja Strömfors Outdoor

Reitille osui yksi isompi ja teknisempi nousu, mutta muuten matka taittui juoksuosuuksilla soratietä ja tekniseltä vaativuudeltaan eritasoisia polkuja pitkin. Pieni pätkä jouduttiin siirtymään pikeä pitkin. Samoissa maisemissahan on sitten lokakuussa polkujuoksukisa, joka on vahvassa harkinnassa ainakin minulla. Uintia tehtiin sekä joessa että Kukul-järvessä. Vesi oli lämmintä, mutta myös mutaista. Erityisesti kun meidän edellä meni muita kisaajia, jotka sekoittivat rantamudan valmiiksi liejusopaksi.

Maaliin tultiin ajalla 1:55:37. Nopein tällä matkalla oli solo-kilpailija, joka suoritti radan noin puoleentoista tuntiin. Olimme Annelin kanssa kaikista sprittikisaajista sijalla 6/17. Sanoisin että ihan ok suoritus ensikertalaisilta jotka ottivat reissun kokemuksen kannalta. Ja jos ihan tarkkoja ollaan niin naistensarjan voittohan tuli meille :) Soloja ja yksi sekapari ehti ennen meitä maaliin. Se siitä "ollaan vaan tutustumassa lajiin..."

Maalissa ajalla 1:55:37. Hikisenä ja onnellisena

Komean myssyn lisäksi voittajille (ja vähän muillekin) jaettiin Strömforsin
pajanaulat palkinnoiksi.

Mitä tästä opin:

Harjoitus tekee mestarin, sehän on selvä. Täsmätreenaamalla tätä lajia on mahdollista parantaa suoritusta hyvinkin. 

Kisaparin kunto ja taso vaikuttavat luonnollisesti parikisassa. Tämä on tiimipeliä. On tietysti kiva jos pari on suht samantasoinen, mutta aina ei niin ole. Toinen saattaa olla hyvä uimari, ja toinen taas parempi juoksussa. Uinnissa kovempi uimari voi auttaa hitaampaa uimalla edessä ja keventämällä väliköydellä kaverin menoa. Juoksussa voi tsempata muuten. 

Kuten muissakin lajeissa, myös varusteilla on merkittävä rooli. Liian kuuma puku, hankalasti kiinnitetyt lisävarusteet ja helposti huuruuntuvat lasit hidastavat menoa. Kevyet, mutta liukkaalla rantakalliolla pitävät polkujuoksukengät joista vesi pääsee vapaasti ulos ovat varmasti paremmat kuin painavat ja umpeen ommellut joihin vesi jää litisemään. 

Henkilökohtainen kehityskohteeni on ehdottomasti käsivoimien (ja muiden yläkropan uintilihasten) kartuttaminen. Uinnissa saa käyttää lättäreitä, joiden avulla saa hyvällä tekniikalla ja oikeanlaisella voimantuotolla selkeää etua ja nopeutta. Minä olen narukäsi, vaikka olen entinen uimari. Se on aina ollut heikkouteni siinä lajissa. Ja swimrunissa tuo heikkous korostuu. Koronavuodet ilman hyviä uintitreenejä (hallit ovat olleet paljon kiinni ja mie olen vältellyt avovettä) ovat heikentäneet uintituntumaa entisestään. Enkä ole muuten koskaan erityisemmin pitänyt lättäreillä uimisesta. Ehkä juurikin siksi että minulta loppuu niiden kanssa voima käsistä tosi nopeesti. Ja kyllä, en ole tehnyt asialle mitään vaikka olen tämän heikkouden tunnistanut jo vuosia sitten. 

Summa summarum:

Hauska kokemus. Ei ollut ihan niin pelottavaa kuin olin arvellut. Parin kanssa eteneminen auttaa jännitykseen. Jos minua hirvittää mutainen ja lumpeenpeittämä ranta, niin sinne meneminen on huomattavasti helpompaa kun mukana on oma Anneli, joka ei pelkää mitään :) Ja kisa on aina kisa vaikka miten lähtis vaan katteleen tunnelmaa. Ei sieltä kehtaa tulla kesken pois sen takia että järven rannassa tuijottaa tuiman näköinen kivi. 

Tässä tapahtumassa reitti oli merkattu hyvin, info oli tosi hyödyllinen, tarjoilut priimaa ja henki paikalla lämmin ja kodikas. Just sellainen tapahtuma millaisiin haluan osallistua. En oikein kaipaa ison maailman massatapahtumia, vaan nää tällaset on parasta just nyt. Iso peukku Strömfors Outdoor Factoryn tiimille. Nähdään varmasti toistekin. Ja suosittelen muillekin.

Niin ja muuten miljöö on ihan mahtava. Kandee käydä siellä kurkkimassa ohimennessään ihan muuten vaan myös. Alueelta löytyy outdoor aktiviteettien lisäksi käsityöläismyymälöitä, kahviloita ja ravintoloita. Ja mahtavat maisemat. 

Linkkejä aiheen äärelle:

https://stromforsoutdoor.com/

https://stromforsinruukki.com/