Talkoissa Haukankierros Trail tapahtumassa Mäntsälässä

Se onnistui sittenkin! Myö saatiin Haukankierros Trail järjestymään tänä vuonna vaikka se oli jo kerran päätetty  jättää järjestämättä. Tänä vuonna minä olin mukana talkoopuolella paristakin syystä. Siksi että talkoolaisia tarvittiin että kisa saatiin hoidettua läpi, ja siksi että minun takareisi ei edelleenkään kestä reipasta mäkijuoksua. Tai kestää, mutta tulee siitä pirun kipeäksi.

Aloitan mitalikuvalla, vaikka se ei oma mitali olekaan. Onni tuli tänään muiden mitaleista, kavereiden huippusuorituksista, osallistujien punaisista naamoista ja hikisistä puseroista. Ilmassa oli ihanaa, inspiroivaa kisatuntua josta sain nauttia tällä kertaa toisella puolella pöytää.

Kuvassa Suvin somesta napattu mitalikuva. Itse en järjestelyiden häsässä tajunnut mitalipöytää kuvata. 

Ennen kisaa: Osallistuin viime vuonna tähän samaiseen kisaan ja sydämeni itki verta kun osallistujia oli silloin vain viisi! Minä olin ainut kympin juoksija. Reitti on mahtava, hinta alhainen ja kisa niin mukavasti kotikulmilla. Tässä linkki viime vuoden postaukseen "Paikallinen polkujuoksukisa, Mäntsälä" 

Kun selvisi että kisaa ei ole tänä vuonna tarkoitus järjestää ollenkaan, niin iski himotus alkaa puuhata tapahtumaa itse. Sain lupauksen apujoukoista jos puuhaan rupean. Muutamien pikku kommervenkkien jälkeen asiat alkoivat rullaamaan. Kisamainoksia lähettelin vaan Facebookin kautta, sillä resurssit järjestelyihin olivat rajalliset eli mitään massatapahtumaa ei edes pystyttäisi järjestämään. Tavoitteena oli saada kisaan vähintään 30 osallistujaa kuitenkin. "Facebook-tapahtuma"

Saatiin Saaren ala-asteen tilat käyttöön, kiitos vielä kerran koulun rehtorille Maritalle! Mäntsälän Urheilijoiden toimistolta sain lainaan vesikannuja, termarin, numerolaput ym. tarpeellista tavaraa. Näitä kävin torstaina noukkimassa kyytiini.

Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin Sareniuksen Kallen kanssa merkkaamaan rataa. Reittihän on jo valmiiksi merkattu reittimerkein, mutta osa merkeistä on haalistunut ja risteävät polut saattavat ohjata hutiin.

Reitti lähtee liikkeelle pellon laitaa. Vähän mutaa, mutta hyvin mentävissä.

Heti pellon jälkeen on heikkokuntoinen silta joka vie ojan yli. 

Reitillä on valmiiksi sekä nuita kepukoita punaisella päällä, että puihin maalattuja
punaisia palluroita. Osa merkeistä on haalistunut ja ovat heikosti nähtävissä.

Siellä näkyy pallura puussa, ja Kallen kädessä merkkausnauha jota laitetoimme
lisäksi reitille risteyskohtiin.

Maisemakuvaa reitiltä.

Toinen lankku oli tiputettu ojaan. Nostettiin se Kallen kanssa takaisin paikalleen
ja yritettiin saada se tukevammaksi kuin aiemmin. Tuo mutainen
lankku tosiaan antaa askeleen alla myöden, mutta kestää kuitenkin katkeamatta.
Jospa jonakin päivänä joku käsistään näppärä naputtelisi tuohon vaikka
tukirimaa alle niin olisi taas turvallisempi tuo ylityspaikka.

Reitin merkkaamisen jälkeen suuntasin vielä kaupoille ja kävin hakemassa evästä lauantain kisaa varten. Banskua, piprua, mehua, kahvia ja vähän herkkuja talkoolaisille ja kisaajille. Kyseessä on lyhyt, pieni ja edukas kisa, joten ihan mahdottomiin satsauksiin ei ollut mahdollisuutta, eikä tarvettakaan. On kuitenkin kiva että järjestäjän puolesta on jotain tarjoiluja joita voi halutessaan hyödyntää.

Evästä kisaajille ja talkooväelle.

Kisapäivä: Kisa-aamuna olin ajoissa liikkeellä. Tajusin illalla että olin unohtanut ostaa kertsimukeja ja niitä piti hakea vielä aamulla kaupasta. Oikeesti haluaisin järjestää juoton niin että käytössä on nimikoidut tai kisaajien omat mukit. Olen tähän tapaan törmännyt polkukisoissa ja yhdellä marallakin. Luonto kiittää. Tällä kertaa mentiin kuitenkin näin. Järjestelyt oli pakko tehdä mahdollisimman simppeleiksi koska ei ollut tiedossa paljonko osallistujia tulee, ja miten päivästä suoriudutaan.

Kaupan kautta koululle valmisteluja tekemään. Haaste! Avain ei toimi enkä pääse sisään. Muutaman puhelinsoiton ja aivan mahtavan ope-avun kautta asia onneksi järjestyi pikaisesti. Avain jonka olin saanut, toimikin vain koulun sisäoviin :) Mutta siis kiitos Rehtorille ja kiitos Sanna-opelle joka hurautti hetkessä paikalle ja päästi minut sisään. Mahtavaa miten iloisesti ja positiivisesti homma hoitui!

Osallistujia tuli lopulta 28, aika lailla puolet miehiä ja puolet naisia. Yksi junnukin saatiin radalle. Tavoitemäärä osallistujien suhteen alittui, mutta edellisten vuosien osallistujamäärä ylittyi. Ja saatiin tosi kovia nimiä radalle! Toki tervetulleita olivat ihan kaikki. Suurimpana yksittäisenä seurana paikalla oli Mäntsälän Sulkapalloseura, josta oli mukana neljä juoksijaa. Kiitos Toni rekrytoinnista :)

Startti oli yhdeltätoista. Keli oli hyvä. Viileä, mutta poutainen. Olin itse ajanotossa reitin varrella Kallen ja Lauran kanssa. Koululle jäivät vahtiin minun kaksi nuorimmaista ja Heli. Anneli oli aamulla apuna ottamassa väkeä vastaan ja startissa ohjaamassa osallistujat reitin alkuun. Kiitos kaikille! Ilman teitä tämä ei olisi järjestynyt!

Jos ei nyt mahotttomia, ni kuitenkin jotain tarjoiluja reitillä.

Muutama pummi tuli ja junnu eksyi. Tästä olen henkilökohtaisesti kovin pahoillani, sillä olin erityisen tarkka mielestäni että reitti on hyvin merkattu. Olen itse ihan mahdottoman huono suunnistamaan ja eksyilen aina. Siksi tämä oli minulle hyvin tärkeä asia. Kaikki saatiin kuitenkin maaliin ja ensi vuonna tiedetään missä kohdin tarvitaan lisäopastusta. Se taitaa vaan olla niin että miun vauhti on niin paljon hitaampi, että huomaan reittimerkit. Nää vauhtihirmut ehtii juosta niistä ohi kun menevät metässä kuin kauriit! Mut joo, tässä petrataan ensi kerralla. Lesson learned.

Saatiin reitille ihan mahtavia aikoja ja suorituksia. Saatiin itsensä ylittämisiä ja muutama joka vaihtoi kympin kisan lennosta vitoseen :) Reitti on yllättävän raskas. On suht kovaa nousua, ja jonkun verran teknistä pätkää. Itsensä on helppo väsyttää jo ekalla kierroksella. Koska me ollaan reiluja, ei diskattu näitä suunnitelman vaihtajia, vaan otettiin aika vitoselle. Taisi siinä yksi kaveri päästä vitosella  palkinnoillekin tästä syystä. Isossa kisassa se olis ollu DNF. Tuomaristoa saa tästä moittia jos haluu, mutta se ei johda mihinkään.

Pahoittelut kuvan laadusta. Teknistä osaamattomuutta... kuvaksi muutettu excel.
Kerro miten saan tämän järkevämmin esille jos tiedät. Otan opin kiitollisena vastaan. 

Miehet 10 km. Ykkönen ja kolmonen. Vasemmalta Tommy ja Juha. Kakkonen eli Reijo suihkussa.

Miehet 5 km. Ykkönen ja kakkonen. Pekka ja Pekka. Kolmonen ei halunnut ajanottoa.

Naiset 10 km mitalistit. Vasemmalta Tiina, Petra ja Virve.

Naiset 5 km mitalistit. Vasemmalta Annika, Laura ja Suvi.

Mitalien lisäksi arvottiin muutamia palkintoja, ja kaikille osallistujille oli tarjolla tikkarit ja pientä välipalaa. Jälkipelit kävivät kuumina, ja tunnelma oli sellainen että ensi vuonna uudestaan. Itse käytin tilaisuuden hyväksi ja mainostin tälle potentiaaliselle juoksuporukalle Mäntsälä Maratonia, joka on sitten kuukauden päästä työn alla. "Mäntsälä Maraton"

Kisan jälkeen: Oltiin aika lailla valmiita yhden kieppeillä mitalien ja arvontojen kanssa. Kisaväki alkoi siirtyä kotia kohti ja talkooväki jäi siivoilemaan paikkoja. Kyllä siinä aina oma hommansa on vaikka pieni kisa onkin. Kun saatiin koulu siivottua ja ovet lukkoon, niin lähdettiin Helin kanssa kiertämään reitti läpi patikointihengessä ja keräiltiin merkkausnauhat talteen. Se oli sentään ihana nollaus päivän stressille ja häsäämiselle.

Merkkausnauhan lisäksi reitiltä löytyi kaksikymppinen. Sille ei ole
toistaiseksi löytynyt omistajaa. Jos omistaja ei ilmoittaudu pikaisesti,
jaetaan raha Helin kanssa siivouspalkkana :) Huomaa merkkausnauhan
kanssa hienosti yhteensopiva Ironman-pussukka.

Kotona auton tyhjennys, hikiset numerolaput kuivumaan pesuhuoneen lattialle ja itelle ruokaa. Sen verran jäi hampaankoloon muitten juoksuja katellessa, että piti käydä vielä kevyt polkuhölkkä tekemässä aurinkoisen iltapäivän kunniaksi. Hissuksiin, eikä mäkiseen maastoon. Ihan vaan ulkoilua ja pientä sykkeen nostoa.

Summa summarum: Kannatti järjestää. Kiitos Keudalle hienosta reitistä, kiitos Saaren ala-aste ja Marita ja Sanna, kiitos talkooväki, kiitos osallistujat. Kokonaisuutena aikaa järjestelyihin kului minulta vähintään 15 tuntia. Sometusta, tavaroiden kuskaamista, kaupassakäyntiä, reitin merkkausta ja siivousta, kisäpäivän ajanottoa ja palkintojenjakoa, tulosluettelon puhtaaksikirjoitusta jne. Tähän päälle muiden talkoolaisten tunnit. Ja itse kisa oli vajaassa puolessatoista tunnissa ohi. Tämä jos mikä saa arvostamaan talkootyötä ja niitä järjestelyjä joita jokaiseen kisaan tehdään taustalla, kun itse osallistujana lompsii paikalle ja tekee tietty kaikkensa radalla.

Tuottoa saatiin ja se käytetään nuorten urheilun tukemiseen ja vastaavien matalan kynnyksen tapahtumien järjestämiseen. Näissähän tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan ja innostumaan liikunnasta jatkossakin. Tänään iloa tuotti minulle, että se junnu joka eksyi, ei saanut kammoa, vaan oli sanonut kotona että lisää tätä, tää oli sikakivaa! 😍 Eikä se rehtorikaan visiin saanut kammoa, vaikka se junnu oli sen tyttö.