lauantai 3. marraskuuta 2018

Marareittiin tutustumassa Mäntsälässä

Mäntsälä Maraton tulee taas! Se tulee sittenkin! Viime vuonna olin sitä mieltä että ei ikinä enää. Loskamaratonin järjestelyt ja itse juoksu veivät vaan totaalisesti voimat ja tuntui että puhti ei riitä enää hinata itseään sellaiseen hurmokseen että jaksaa järjestelyihin ruveta.

Mutta vuosi on pitkä aika ja kun väki alkoi kyselemään tapahtuman perään niin se vanha into palasi ja tuntui taas oikein mukavalta ajatukselta pistää kisa/tapahtuma pystyyn ja saada ihmiset liikkeelle ulkoilun, urheilun ja itsensä voittamisen merkeissä. Edelleen on tarkoitus järjestää ilmainen tapahtuma, jotta kenenkään ei kisamaksun takia tarvitse jättää tätä väliin. Kisatoimistossa tulee toki tälläkin kerralla olemaan laatikko vapaaehtoiselle "rusinarahalle". Niillä hiluilla on näihin tapahtumiin ostettu rusinat ja mehut ja kahvit. Laatikkoon ei tarvitse senttiäkään laittaa, mutta jos sinne joku lantti eksyy niin kiitos siitä. Viime vuonna jäi muutama kolikko käyttämättä, joten siinä on pesämuna jolla tarjoiluja taas paikalle saadaan.

Mutta siis, laiton Facebookissa sanan kiertämään että teen tänään kevyen hölkän marareitillä ja mukaan saa tulla. Tarkoitus oli mennä hissuksiin taikka sen mukaan millaisia juoksijoita paikalle tulisi. Jos ylipäänsä kukaan tulisi. Kukaan ei ilmoon mitenkään mitään kommentoinut.

Ajelin paikalle aamulla just ennen kymppiä ja ilokseni löysin useamman urheilullisen näköisen kaverin jo odottelevan starttipaikalla urheilukentän laidalla. Vau, mie saan kuin saankin lenkkiseuraa. Pääsääntöisesti lenkkeilen yksin, joten tää on oikein mukavaa vaihtelua. Ja vauhti tulee pidettyä maltillisena jos haluaa pulista matkalla (ja mie yleensä haluan pulista :))

Niina, Tuomas, Hanna, Henri ja Raisa. Eka kierros juostuna.


Lähdettiin kevyelle hölkälle viiden hengen porukalla. Niinalle ja minulle reitti oli ennestään tuttu, muille ei. Käytiin läpi muutama haasteellisempi tien ylitys joita alkumatkasta on. Kisapäivänä ei luultavasti saada talkoolaisia risteyksiin, joten jokaisen on itse huolehdittava liikenneturvallisuudesta. Alkumatka on asfalttipätkää, mutta sen jälkeen, heti kun käännytään Karjalaistentielle, alkaa pitkä soraosuus. Reitillä on nyt normaalia enemmän sorapätkää, sillä kierroksen loppupäässä oleva Vuotavantien päällyste on kuorittu pois jonkin putkitusremontin tieltä. Tuolla kuoritulla osuudella on jonkin verran isompaakin kiveä, joten tarkkana tulee olla nilkkojen kanssa.

Ensimmäinen kierros (6,2 km) tuli valmiiksi kun saavuttiin takaisin urheilukentän laidalle. Pojat jäivät tässä vaiheessa porukasta pois, olivat menossa jatkamaan treenejä futiksen pariin. Myö tytöt lähdettiin toiselle kierrokselle. Napattiin auton kyydistä huikat vettä ja vähennettiin liikavaatetusta kenellä oli tarvis. Toinen kiekka mentiin aika lailla samaa rennon reipasta, mutta pulinan sallivaa vauhtia.

Toisen kierroksen lopulla Hanna otti komean loppukirin! Kyllä me Niinan kanssakin tiukattiin tahtia lopussa, mutta Hanna meni menojaan. Ja siis tämähän ei ollut kilpailu :) Vaihdettiin kiitokset lenkkiseurasta ja mietittiin mahdollisuutta tehdä joskun muutoinkin yhteislenkkejä. Hanna ja Niina suuntasivat muille menoille ja kotia kohti.

Reittikartta olkaa hyvä. 6,2 km maalaismaisemaa. Pääosin soratietä.


Mutta mitäs mie tein. Mie olin niin iloinen kivasta lenkkiseurasta ja tunsin itseni niin nuorekkaaksi ja pirteäksi kun olin hölkkäillyt itteäni reilusti nuoremmassa seurassa, että en malttanut lähteä vielä kotiin. Tein vielä yhden kiekan itekseni. Otin pikkuisen reippaammaan vauhdin että pysyn kunnolla lämpimänä. Loppumatkasta alkoi tihkusade, mutta sehän teki vaan mukavaa viilennystä pitkiksen vikoille kilometreille. Sykkeet oli minulla tänään vähän koholla mutta sen syyhyn mulla on teoria. Kropassa on tulehdustila päällä (ab kuuria odotellessa) ja edellinen kuuri loppui justiin viikko sitten. Luultavasti siis kroppa on vähän työllistettynä parhaillaan tämän asian kanssa. Nää on näitä viileän kelin naisten vaivoja, jos ymmärrät mitä tarkoitan... En tiedä kuinka järkevää on sitten tehdä pitkiksiä tässä tilanteessa, mutta koska kuumetta ei ole ja lenkille tekee mieli niin tänään näin.


Pari rauhallista kierrosta ja kolmas vähän reippaammin. Mukava rento tahti.

Summa summarum. Oikein kiva lenkki ja hitsin hyväkuntoista porukkaa sain kaveriksi. Ainakin osa pääsee myös Mäntäsälä Maratonille mukaan. Jos ei nyt ihan maralle, niin jollekin määrälle kierroksia. Ai että mie sain tästä reissusta taas energiaa! Kiitos vielä lenkkikavereille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti