Almeren jälkeen ei tullut sitä tyhjää oloa jota vähän etukäteen jännitin. Otin viikon ihan hissukseen, toisen tosi kevyesti, ja sitten palailin normitreeniarkeen. Treenaaminen tuntui mukavalta ja sujuikin yllättävän hyvin. Reisissä tuntui vähän väsymystä, mutta mieli oli korkealla ja kroppa muuten ok.
Meidän treeniporukkaa oli menossa Vantaalle, osa maratonille, osa puolikkaalle. Kovasti teki itsekin mieli lähteä juoksemaan. Ei maratonia, mutta puolikasta. Viimeisin puolikkaan kisa oli nimittäin vuosi sitten juurikin Vantaalla, ja siitä reissusta jäi silloin tosi makea fiilis. Järjestelyt toimivat tosi loistavasti, ja tuli oma enkka. Silloin ylitin omat odotukseni ja juoksin maaliin ajassa 1:52:27 (netto).
Vaikka treenit menivät hyvin, oli itselle kuitenkin vähän arvoitus, että miten kroppa kestää kovan puolimaran. Olenko kuitenkaan ihan palautunut pitkästä tri-kisasta. Tiesin että jos haluan tehdä ennätyksen, tulee minun juosta minun tasolleni kovaa. Ja että se tulee ottamaan tiukkaa. Haaveilin että pääsen alle 1:50 ajalla maaliin.
Keli oli minun puolellani. Kylmää ja sateista. Lämpötila noin seitsemän astetta ja pientä tihkua. Mie tykkään sellasesta kelistä (juoksukisoissa, en muuten). Hellettä en juostessa kestä yhtään.
Vaatetukseksi valikoituivat vajaamittaiset juoksuhousut, kompressiosäärystimet, pitkähihainen ohut paita, tuubihuivi kaulaan, ohuet käsineet ja lempilippis. Se osoittautui täydelliseksi valinnaksi. Alkumatkalle sain yhden geelin toiseen käsineeseen ja toiseen käsineeseen sujautin suolatablettipussin. Aattelin että sieltä ne on helpompi kaivaa kovassa vauhdissa kuin vyötärölaukusta.
Starttilaukaus pamahti kahdelta. Olin 1:50 jänöjen kannassa, ja pysyttelin siinä alkuruuhkan ajan. Alkuruuhkaa kesti muuten yllättävän pitkään. Varmaan noin pari kilometriä. Eteneminen oli hidasta ja poukkoilevaa, kun toisten juoksijoiden lisäksi väki yritti väistellä vesilätäkköjä.
Muutaman kilometrin jälkeen päätin lähteä hakemaan tulosta ihan omaa vauhtia. Valkku oli antanut ohjeeksi mennä vaan rohkeasti 5 min/km vauhdilla. Yritin pitää vauhdin siinä tietämissä ja kuulostelin samalla omaa kroppaa. Itsestä tuntui, että pääsin kunnolla mukaan hommaan vasta viiden kilsan kohdalla. Juoksu keveni ja ja alkoi tuntua tosi mukavalle. Vauhti ei muuttunut, mutta tuntemukset kyllä. Syke oli korkealla, mutta jalat jaksoivat hyvin eikä olo tuntunut missään määrin pahalta. Annoin siis mennä.
Huoltoja oli 10,5 km lenkillä kolme. Ihan mahtavaa! Otin urkkajuomaa ekasta, toisen kohdalla oman geelin ja vettä. Kierroksen vaihtumiskohdassa otin ensimmäisen suolatabletin. Jos jotain tällä kaudella opin, niin sen, että suolaa kannattaa ottaa ajoissa. Se auttaa myös geelin imeytymistä. Ei mene pakki niin herkästi sekaisin.
Toinen kierros meni aika lailla samaa vauhtia kuin ensimmäinen. Kuulin miten joku peesaili takana koko toisen kierroksen, mutta minua semmoinen ei haittaa. Itse en osannut oikein olla kenenkään kannassa kiinni, keskityin vaan omaan suoritukseen. Otin huollosta geeliä, vettä ja urkkajuomaa. Ja omasta jemmasta vielä toisen suolatabletin jossain 15 km kieppeillä.
Reitillä oli jälleen kerran hyvät kannustusjoukot ja musat. Juoksijoita oli myös paljon, joten koko ajan riitti ohitettavaa tai kiinni juostavaa. Reitti on myös suht tasainen, ja sehän on minulle myös mieleen.
Muutama kilsa ennen maalia alkoi näyttää siltä että tulen alittamaan viime vuotisen ajan noin viidellä minuutilla. Otin se tavoitteeksi, enkä antanut juoksuotteen heltyä. Viimeisellä kilometrillä huikkasin huoltojoukoille, että nyt tulee enkka! Ja taisin vähän hymyillä. Loppurutistuksella maalissa nettoajalla 1:46:13, eli kuusi minuuttia nopeammin kuin vuosi sitten. Mie oon niin happy!
Se peesailija tuli maaliin samassa rytäkässä ja kävi kiittämäsä peesiavusta ja pahoitteli jos oli ollut häiriöksi. Ei tietenkään ollut! Onnittelin kaveria joka teki kauden parhaansa. Oli mukavaa kun voi olla avuksi :)
Päivä oli kaikkineen tosi mahtava. Meidän porukan maratoonarit tekivät enkat, puolimaratoonarit tekivät enkat, saunottiin makeasti juoksun päälle Hotelli Vantaalla, kausi alkaa olla pulkassa ja vielä riittää intoa treenailla!
 |
| Juoksun jälkeen sisätiloihin ja lämmintä päälle. Komealla ennätyksellä maaliin tänään! |
 |
| Puolimaratoonaarien lähtöhässäkkää. Kuva napattu järjestäjän Facebook sivuilta. Kiitos. |
Juoksun jälkeen tarjolla oli kahvia ja pullaa urheiluhallilla. Aika hitsin hyvältä maistuikin. Kahvikupposen äärellä törmäsin myös supermaratuttuihin ja vaihdettiinkin siinä kuulumisia Kemiläisen Juhan kanssa. Rainekin oli tänään liikenteessä, tosi hevosvoimien avustamana... ;) Taisin nämä kaverit jossain kohdin ohittaakin, mutta en jäänyt siinä kohdin jututtamaan. Ehkäpä näkyilemme Mäntsälä maratonilla 28.10.
 |
| Nämä kaverit ottivat hevosvoimia avuksi. Raine siellä takana. Kuva järjestäjän sivuilta, kuvaaja Kimmo Rönnberg |
Näihin tunnelmiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti