Vuokattihiihto 20 km

Se olisi ensimmäinen hiihtokisa sitten ala-asteen hiihdettynä :)

Aloitan postauksen taas kuvalla jossa olen juuri saapunut maaliin, ja kerron sitten miten sinne päädyin.

En voi sanoa että "kaikkensa antaneena" koska olen maalissa pystyasennossa, eikä ole kuolaa naamassa. Mutta tosi iloisena voin sanoa että tuossa kuvassa olen.

Pitkästä tarinasta lyhyt versio. Minulle tarjoutui tilaisuus lähteä viikoksi Vuokattiin hiihtelemään ja muutenkin sporttailemaan. Alunperin iso naisporukka tiivistyi loppumetreillä kahteen, eli Railan kanssa lähdettiin matkaan kimppakyydillä perjantaina aamusta. Ajeltiin vuorovedolla Vuokattiin, mie kävin tekemässä jälki-ilmon kahdellekympille, haettiin kämpän avaimet, tehtiin pikavilkaisu rinteisiin, käytiin kaupassa ja painuttiin kämpille. Railalla olisi startti seuraavana aamuna jo ennen kymppiä, minulla vasta puoli yhdeltä.

Kämpiltä on kisakeskukseen linnuntietä muutama kilsa, latua pitkin vähän enemmän. Kävin aamulla vähän ulkoilemassa ja kävelemässä lähimaastoissa että edellisen päivän autossa jumittaneet jalat saivat vähän liikettä. Kympiltä pistin repun selkään ja lähdin rauhakseen hiihtelemään kisakeskusta kohti. Ihan hyvä niin. Sain vähän tuntumaa suksiin plussakelissä ja samalla pääsin hiihtämään pienen pätkän kisareittiä.

Meillä on majoitus aika lailla tuossa kohdassa jossa kartassa on 5 km merkki

Olin kisakeskuksessa hyvissä ajoin ja ehdin napsia tärkeitä "ennen kisaa" kuvia.

Startti oli tosiaan klo 12:30. Olin ottanut paikan takarivistä, sillä olen totaali-noviisi hiihdossa, ja tiesin että alkumatkasta olisi mäkiä, joissa en ole parhaimmillani. Erityisesti alamäkiä pelkään ihan kauheesti. Niin ja mie hiihdän vaan pertsaa. Keli oli muutaman asteen plussalla ja latu liukas. Ekat 5 km mentiin ylös-alas ja minä kiljuin. Taisin huutaa aika kovaan ääneen apua, ja nauroin samalla. Niin nauroi kanssahiihtäjätkin kun olin niin totaali-paniikkisen kuuloinen... Ekat 5 km menin siis hitaasti super-auraten kaikki alamäet. Super-auraus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että auraat niin leveällä kuin pystyt ja niin että lonkat meinaa irrota kuopistaan. Keskivauhti ekan vitosen jälkeen 8,4 km/h. Tähän pätkään sisältyi lisäksi yksi perus-kaatuminen, ja yksi itse aiheutettu paniikki-kaatuminen. Oli vaan pakko pysäyttää vauhti...

Vitosen jälkeen päästiin jäälle ja minä pääsin vauhtiin. Rentouduin ja aloin lykkiä vauhtia hurmoksessa. Se oli kivaa! Ihan sikakivaa! Siinä kohdassa oli apuna myös myötätuuli joka siivitti menoa. Kasin jälkeen mehua, rusinaa ja urkkajuomaa huoltopisteeltä. Matka jatkui jäätä ja matalaa niemekärkeä mukaillen.

Neljäntoista kilsan kohdilla alkoi vastatuuli. Se teki tietysti menosta vähän raskaampaa, mutta edelleen oltiin tasaisella, joten minä nautin menosta. Menomatkan mehupisteelle tultiin nyt toisesta suunnasta, ja taas kulautin kurkkuun rusinaa ja mehua. Ajattelin että noilla pärjään tuon reilun parin tunnin lenkin. Omaa juomaa en edes ollut ottanut mukaan. Yksi geeli oli taskussa, ja sinne jäi. Tasaisen osuuden jälkeen keskivauhti näytti parhaillaan 9,8 km/h.

Railan kuvaamaa ylämäki-kävelyä noin 4 km ennen maalia

Raila oli kuvaamassa minua 4 km ennen maalia :) Oli kiva kun oli oma kannustusjoukko reitillä! Loppukilsat menivät taas maaston puolelle ja vastassa oli mäkiä. Nyt selvisin niistä hieman vähemmällä paniikilla kun lähtiessä, aurasin silti hyvin voimakkaasti alamäet. Maalissa minun mittari näytti matkaksi 20,58 km ja ajaksi 2:07:51. Keskivauhti lopulta 9,7 km/h johon olen kyllä tyytyväinen. Oli helppo hymyillä! Matka oli lyhyt, eikä se painanut yhtään. Henkisesti raskainta olivat alamäet, mutta niistäkin selvisin.

Summa summarum, hyvä reissu. Olen tosi tyytyväinen että ilmoittauduin kisaan mukaan. Olin pelännyt massatapahtumaa ja mäkistä maastoa. Reitillä oli kuitenkin väkeä laidasta laitaan, ja minun vauhdillani sijoitus omassa sarjassa oli 7/10. Kaikista tuon matkan hiihtäneistä naisista olin 38/53 ja kaikista 20 km osallistujista 82/104. Pari viikkoa sitten olin vielä kovassa flunssassa, joten olin jo ajatellut, että hiihtelen vaan omiani. Mutta kyllä olisi harmittanut jos olisin jättänyt tämän tilausuuden käyttämättä. Ehkä näitä tulee joskus lisää!

Osalistujamitalia lähdettiin hakemaan ja se tuli saatua! Päivä valmis tältä osin.