Vantaa TRI - kauden avaus

Totesin viime kesänä, että sprintti ei ole minun juttu. Sen voi vetää treeneissä, mutta ei kisana. Liikaa painoarvoa vaihdoille, hirveetä raastoa ja liian nopeesti ohi. Itse asiassa vedin viikko sitten Kuusijärvellä oman sprintin, vaihtoalueen ollessa oman auton takaluukussa parkkipaikalla.Se oli ihan mukavaa, ja aikakin oli hyvä vaikka itekseen sohlasin.

Virallisen TRI-kisakauden aloitin kuitenkin viime sunnuntaina Vantaan triathlonin perusmatkalla. No, onhan sekin raastoa tavallaan, mutta sen aikana ehtii kuitenkin vähän myös taktikoida. Tässä rapsaa eiliseltä. Kuva ensin, se kertoo että maaliin tultiin. Mutta miten, siitä kuvan jälkeen.

Sen verran pitää olla voimia kisan lopussa että jaksaa tuulettaa maalissa :)

Aamulla jännitti niinku asiaan kuuluu. Pakkasin kamat kyytiin ja suuntasin Kuusijärvelle hyvissä ajoin. Matkalla satoi vettä ropisemalla kuuroluontoisesti. Lämpötila pyöri siinä justiin parinkympin alapuolella. Oikein passeli keli minulle, joka ei oikein vielä osaa helteessä antaa parastaan.

Ilma oli aurinkoisempi kuin kuvasta näyttää. Kuusijärvi on kyllä kiva paikka pulikoida!

Asiaan.

Uinti 1500 m: Kaksi 750 metrin kierrosta. Kierroksen vaihto rannan ja laiturin kautta. Vesi järjestäjän mukaan 20 asteista. Koska keli oli lämmin, kastelin hiukset ennen kuin laitoin uimalakin päähän.  Lähtö vedestä. Pillin ujeltaessa liikkeelle ja täysiä kohti ekaa poijua. Tuli vähän kontaktia muutaman muun tytön kanssa siinä. Taisi vähän naapuri minulle ärähtääkin. Mutta minkäs teet kun on sama suunta ja sama vauhti ja toinen puoltaa vasemmalle ja toinen oikealle. Uinti meni ok, mutta ei mitenkään juhlavan hyvin. Paremmin kuin viime kerralla (kesä 2016 Voimarinne) ja sehän oli tavoite.

Vaihto 1: Meni ihan ok. Ei kommentoitavaa.

Pyörä 40 km (Vantaalla 38 km): Pöyräiltiin 4 kertaa 9,5 km lenkki. Alimittainen reitti vähän kaihertaa. Mutta olkoon. Pyörä lähti lipevästi liikkeelle ja ehdin jo ajatella että nythän kulkee! Ymmärsin syyn siihen kun tulin kääntöpaikalle ja lähdin sotkemaan vastatuuleen. Pikainen strategia oli mennä tunteella nämä raskaammat osuudet ja täysillä myötätuuliosuudet. Nappailin protskupatukkaa ja vettä matkalla. Ennen kisaa kasteltu tukka piti viileänä. Samoin lotrasin juomapullosta loppumatkalla vettä hieman myös kaulaan ja niskaan.

Vaihto 2: Meni ihan ok. Kenkien vaihto, kypärän vaihto lippikseen ja vettä päähän. Ei muuta kommentoitavaa.

Juoksu 10 km: Reitti lähti ylämäkeen. Ota iisisti hoin itselleni. Ei kramppia tähän alkuun. Jalat olivat vähän pökkelönä pyörän jäljiltä, mutta suht nopeasti pääsin omaan rytmiini. Oli vaan jotenkin heti tunne, että ihan kaikki ei tänään juoksussa irtoa. Mentaaliharjoituksia! Ajatukset positiivisen puolelle. Hyvin se menee. Enkka tulee... Näitä mielessä pistelin menemään. Etureisissä juili vähän. Nappasin suolaa. Join juottopisteillä vettä, ja lotrasin sitä myös niskaan ja kaulaan että pysyin viileänä. Terkut muuten sille tosi mahtavalle nuorelle miehelle, joka oli juottopisteellä! Kesken kovan kisan nousi hymy huulille kun nuori herra kohteliaasti lupasi ottaa mukini ja laittaa sen roskikseen. Toivotti vielä tsemppiä matkalle. Pidä toi asenne! Sillä pääsee pitkälle! Jos olisin yrittäjä, ottaisin sinut heti kesätöihin kun ikää on riittävästi! :)

Maalissa olin ajalla 2.46:58. Sehän oli parempi kuin olin toivonut. Tavoitteena oli parantaa viime vuodesta (Voimarinne 2:59:10). No, haluan laskea Vantaan loppuaikaan 4 min lisää jotta aika on vertailukelpoinen, koska Vantaan pyöräreitti oli alimittainen. Tämän laskennallisen lisäyksen jälkeekin oma enkka parani kahdeksan minuuttia. Tosi hienoa!

Kyl on komia mitali! Osallistumispalkinto kyllä vaan. Oman sarjani N40 sijoitus tänään 10/28

Maalissa tarjolla mm. banskua ja palautusjuomaa. Ja jaksamisleipää, joka oli tässä kohdin kadonnut jo vatsani pohjalle.

Tosi hienoa - ja silti jäi jotenkin vaisu mieli. Kaikki meni hyvin, mutta ei tullut sellaista "vau" efektiä, eikä itsensä ylitystä jota tekisi mieli hehkuttaa. En tiedä missä vika. Post traumatic race syndrome maybe? Ei tässä ankein mielin olla silti, pikemminkin entistä motivoituneempana kohti uusia haasteita. Ja niitähän on varattuna - niistä lisää myöhemmin.

Kokonaisuutena tosi mahtava kisa. Keli kohdillaan, järjestelyt todella hyvät, väkeä mukavasti, huolto toimi ja tunnelma oli katossa. Tulospalvelu oli ajan tasalla ja kuviakin tuli nettiin suht nopeasti.

Summa summarum - hieno päivä - oma enkka - palanut selkänahka - ja jätskiä palkinnoksi illalla!