Mäntsälän kevätmaraton - hauskaa, mutta hikistä hommaa

Pitkä tarina lyhyesti. Mäntsälä maraton järjestettiin ekaa kertaa viime marraskuussa, ja positiivisen palautteen kannustamana halusin järjestää seuraavan oman kylän maran jo keväällä. Päiväksi valikoitui su 28.5. Kevät on vilkasta juoksutapahtumarintamalla, joten päällekkäisyyksiltä ei voinut välttyä, mutta yritettiin kuunnella myös asiakkaiden toiveita päivän suhteen. Niin, ja istutin minä sitä omaan kisakalenteriinkin, tarkoitus kun oli itsekin juosta.

Valmisteluja tehtiin luonnollisesti jo aiemmin, mutta lopulta kaikki hässäkkä kulminoituu tietty juuri sille tapahtumapäivälle. Onneksi minulla oli apulaisia. Olin kuitenkin itse kädet savessa roudaamassa tarjoiluja, mehupisteen pöytiä, viemässä kylttejä reitille aamusta ja ottamassa juoksijoita vastaan. Puheenkin pidin. Lyhyen, mutta puheen kuitenkin.

Tervetuloa Mäntsälän kevätmaratonille! 

Kaiken hässäkän keskellä unohdin pari asiaa. 1. laittaa aurinkorasvaa myös kaulaan, ja 2. syödä välipalaa ennen starttia. Olin herännyt tosi aikaisin ja syönyt kyllä hyvän aamiaisen, mutta se välipala sitten jäi. Seuraava perusvirhe minkä tein, oli 3. lähdin liian reippaasti ekalle kiekalle. Fiilikset oli korkealla ja täpinät päällä. Vauhti ei tuntunut pahalle. Vielä. Ilma oli lämmin, mutta ei helteinen, vielä.

Matkaan lähti 56 kisaajaa. 14 maratoonaria, loput lyhyemmän matkan juoksijoita.

Meidän Essi numerolla 2 Mamman ja Päivin kanssa.

Ilma muuttui helteiseksi, kroppaan iski tieto että energiat on loppu, ja vatsa kertoi että jotain sopimatonta on syöty. Turpoili ja vaivasi. Toisella kierroksella tiesin että päivästä tulee piiiiiitkä! Kolmas kierros (6,2 km/krs) oli ainut mukava. Olin saanut vähän syötyä protskupatukkaa, aamun häsätaso oli laskenut ja olin "oma itteni". Sen kuusi kilsaa....

Aurinko alkoi porottaa. Vatsa sanoi "ei kiitos" protskupatukalle. Pohkeita alkoi juilia. Vedin vähän rusinoita ja mehua. Viiden kierroksen jälkeen olisin lopettanut jos en olisi niin jääräpää. Tiedän että lupasin valkulle lopettaa jos tuntuu ikävälle. Tiesin myös jo luvatessani, että en lopeta... Kaksi viimeistä kierrosta olivat tosi vaikeat. Hain huoltokopista suolaa ja kaadoin mehupisteellä vettä päähän ja niskaan. Hoin itselleni että saan tästä tosi arvokasta helle-harjoitusta. Ja sainkin. Ja niin tyhmää kuin olikin mennä väkisin loppuun saakka, sain siitä voimia tulevaa varten! En luovuttanut. Vaikka aika oli huonompi kuin toivoin (maalissa ajalla 4:29,02 - reitti 43,4 km), vielä pahempi olisi tähän nyt kirjoittaa että keskeytin. Että olisin keskeyttänyt kun oli kuuma ja vähän epämiellyttävä olo.... Keräsin tästä reissusta henkistä voimaa. Sori Jarmo ;)

Ekan kierroksen jälkeen pääsi kuvaan. Kaikki vielä suht ok tässä vaiheessa.

Vaikka oma suoritus meni miten meni, päivä oli kokonaisuutena ihan mahtava. Oli hienoa nähdä starttiviivalla tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Oli hienoa, että kisassa oli mukana mara-ensikertainen, ainakin yksi. Ja oli hienoa että mukana oli lenkkeilijöitä ja lapsia. Omatkin muksut olivat mukana. Pienemmät kiersivät kierroksen, ja esikoinen oli mukana huoltojoukoissa. Mukana oli myös kansainvälistä väriä, sillä yksi osallistuja oli italialainen, ja itse asiassa jälkikäteen kuulin, että porukassa oli toinenkin jolla on muunkin valtion passi kuin Suomen. Tapahtuman tunnelma oli taas kotoisan lämminhenkinen ja kannustava. Se on ihan parasta. Antaa voimia ja inspiraatiota minullekin.

Meidän perheen vaihtari Mauro. Italianvahvistus. Juoksi kierroksen. 

Talkoissa oli mukana mahtavat apulaiset! ValitseMinut, Kuntokeskus, Citymarket, Kesport ja K-rauta olivat sponsoroimassa tapahtumaa. Ja tietty Mäntsälän Urheilijoiden porukka on ihan mahtavaa! Tapahtuma oli maksuton, mutta väki halusi muistaa meitä vapaaehtoisen "rusinarahan" voimin niin että saatiin mahtava pesämuna jatkoa varten. Kyllä se vaan lämmitti mieltä!

Pääsin taas kuvaan arvovaltaisessa seurassa 100+ maratoonarien kanssa. Tultiin tutuiksi marraskuulla. Juhan (vas. laita) kanssa törmättiin HSM:lläkin huhtikuussa. Kovaa porukkaa! 

Kun kaikki olivat maalissa, oli aika laittaa kamppeet kasaan ja kerätä reittikyltit. Päivälle tuli mittaa 10 tuntia kaikkineen. Aurinkorasvan puutteen huomasin vasta kotona kun pääsin suihkuun.... omalla kohdalla suurimmat urheiluvammat tulivat kaulan ja niskan alueelle... olivat meinaan jossain määrin kärvähtäneet...

Ilta meni syödessä ja lepäillessä. No, taisin minä tehdä pari somepäivitystäkin :)

Lokakuussa juostaan Mäntsälässä seuraava Mäntsälä maraton. Tervetuloa juoksemaan 28.10.