maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän, jos sitäkään

Joo ei. Mikään paikka ei ole hajalla. Kiitos. Ihanaa. I love it.

Ehkä juuri siksi kun mikään paikka ei ole rikki ja olen voinut treenata pääsiäispyhät tosissaan, olen saanut nauttia siitä ihanasta liikunnan tuomasta endorfiinintäyteisestä kolotuksesta jota sillä lailla vinksahtanut mieleni kaipaa.

Neljän päivän aikana olen uinut, juossut ja pyöräillyt. Yhteensä 10,5 h. Selkälihakset ovat kertoneet että tuli uitua, ahteri että tuli pyöräiltyä ja reidet että juostukin on. Kehkojen seudulla tuntuu että happea on vedetty pulssin noustessa vauhtikestävyysalueelta anaerobiselle alueelle. Niin ja tuli se kympin enkka juostua heti ekana pääsiäispyhänä. Eikä menny pintakaasulla. Keskisyke, pienen loppuverran kanssa, oli 169.

Oli myös hienoa miten moni asia loksahti kohdilleen treenimielessä. Pääsiäisvapaat, reissu kotikonnuille ja uimatreenit nostalgisessa teinivuosien treenihallissa. Lastenvahtipalvelut pelasivat mummolassa ja kotona. Kelit sattu kohdilleen ja Spessu pääsi maantielle. Ja tankkaus meni nappiin. Sukulaiset hoitivat ruokapuolen ja kukko hiilarit ;)

Nyt olis sitten pääsiäinen taputeltu ja venyttelyn kautta alkais valmistautuminen arkeen.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti