Kympin ennätys Porvoossa

Reilu viikko sitten juostun puolikkaan ja sen teettämien pohjekramppien ja pikkuriikkisen harmituksen (kun "vaan" sivusin omaa nopeusennätystäni) jälkeen olen ottanut iisisti. Juossut muutamia kevyitä lenkkejä ja ahminut hiilareita. Juoksukalenteria selasin kovasti ja pohdin koska lähden ottamaan revanssin. Aika nopeasti - joo siis viime kisastahan on vasta reilu viikko.... - päädyin ilmoittautunaan Porvoon puistojuoksuihin. Mainostavat tapahtumaa seuraavasti:

Mukava juoksutapahtuma Porvoossa!

Lähde mukaan iloiseen ja rentoon liikuntatapahtumaan Porvoon vanhan kaupungin kupeessa. Puistojuoksujen on tarkoitus olla matalan kynnyksen tapahtumia, jotka sopivat hyvin vaikkapa juoksutapahtumien ensikertalaisille. Reitti on kuitenkin nopea ja kovemmillekin pinkojille on luvassa vauhdikasta seuraa oman kunnon testaukseen!

Tänä vuonna puistojuoksussa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus juosta myös kymppi, aiemmin matkoina ovat olleet vitonen aikuisille ja 2,5 lapsille. Ajattelin että kymppi sopii hyvin tähän väliin. Puolikas esim. Tuusulassa olisi ollut turhan rankka veto.

Minulla edellinen kympin kisa, itse asiassa 10,5 km, oli syyskuussa 2013 myös Porvoossa, Porvoon mitalla - tapahtumassa. Silloin reitti oli eri ja kisa meni mönkään liian vaudikkaan aloituksen takia. Keskinopeus silloin 8,5 km/h ja loppuaika 1:14:50. 

Eilen siis kympille Porvoon kauniissa puistomaisemissa. Kymppi juostiin neljä kertaa 2,5 kilsan lenkkinä. Ihan ok, reitti ja mutkat tulivat hyvin tutuiksi ja oli helppo suunnitella missä aloittaa loppukirin.

Lähdin sillä asenteella, että kunhan kaksi vuotta sitten juostu aika paranee. Siis myös keskinopeus koska matka oli himppasen lyhyempi. Ajomatkalla Porvoota kohti alkoi kuitenkin kisavietti kutkutella ja laskeskelin mihin aikaan minulla olisi mahdollisuudet jos kaikki menisi nappiin. Laskin että kolme viikkoa  sitten omalla kasin lenkillä keskinopeuteni oli 10,8 km/h ja sillä nopeudella kymppi menisi alle tunnin. Ja jos kisafiiliksissä pystyisi hieman vielä kiristämään tahtia, niin haaveena voisi olla 11 km/h ja 55 min. loppuaika. Ei mahdoton, mutta haasteellinen.

Porukkaa oli mukavasti paikalla ja juoksijoita laidasta laitaan. Lähtöviivalla tuttu jännitys kiiri sisuksiin - ihana, kamala tunne muuten. Lähtölaukaus siivitti juoksijat matkaan, minä muiden mukana. Jouduin hokemaan itselleni jatkuvasti "oma juoksu, ota ainakin eka kierros omien sykkeiden mukaan, oma juoksu...". Seurailin sykkeitä ja otin ekan kiekan varovasti. Seuraavilla kierroksilla annoin itselleni luvan nostaa sykettä yli 170 ja aloin vahtia keskinopeutta.

Vauhti pysyi tasaisena ja juoksu tuntui menevän yllättävänkin hyvin. Viimeisen kierroksen alussa hahmottelin strategian, jossa päätin kohdan loppukirin aloittamiseen. Mittari heitteli keskinopeuksien 10,9 ja 11,0 välillä. Raastavaa! Vaikka toisaalta siitä tiesin että hyvällä kirillä se 11 tulee sieltä ja jää kirjoihin. Ja niin kävi! Maalissa ajalla 54:54 ja oman mittarin mukainen keskinopeus 11 km/h eli 5,26 min/km. Ei voi olla kuin tyytyväinen itteensä :)

Tässä kisassa ei palkintoja jaeta, ei edes osallistumispolettia. Osallistujat saivat mukaansa kassillisen tuotenäytteitä ja hyvän mielen. Lämminhenkinen mukava kisa. Kympille olisin kyllä kaivannut juomapistettä matkan varrelle, nyt juomat tarjoiltiin vasta maalissa. Olisiko peruja perinteisesti lyhyiden matkojen kisasta.

Summa summarum, kannatti mennä. Sama kisa järjestetään syyskuussa uudestaan, kiva olisi silloin käydä koettamassa josko tuosta saisi taas minuutin tai pari nipistettyä pois :)