Nyt pitää hiihtää kun siihen on mahdollisuus myös täällä eteläisessä Suomessa! Tänään ohjelmassa oli aamupäivällä Kartanon lenkkiä niin kauan kuin jalka antoi myöten. Hammasta purren sivakoin puolimaran täyteen.
Ladut olivat aamusta hyvässä kunnossa ja suksi myös piti jotenkuten. Taivaalta tuli välillä räntää hiihtoseuraksi. Muutamia muita hiihtäjiä tuli myös ladulla vastaan. Taisi joku luisteluhiihtäjä ohittaakin. Mun tyyli on pertsa.
Hammasta pureksin sen vuoksi, että jo reilun viikon kipuillut oikea jalkapohja on edelleen aika lailla kipeä. Virallinen diagnoosi on tekemättä, mutta viimeisin teoria on tulehtuneet kiinnikkeet. Siis tulehduskipulääkekuuri päällä. Päästin jalan vähemmällä viikon verran kun jätin juoksulenkit väliin. Eilen uskaltauduin juoksemaan vajaan kympin ja kaupunkisotailin vielä vajaan tunnin sen lisäksi. Ei hyvä. Pipi.
Niin ja Hyvää Ystävänpäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti