Suureksi ilokseni postilaatikkoon oli loman aikana tipahtanut myös kauan kaivattu neulelehti. Ensimmäinen ajatus oli laittaa pyykkikone laulamaan, leväyttää itseni sohvalle ja alkaa selailla uusia ihania harrastelehtiä.
Vaan kuinkas sitten kävikään! Juoksija lehdessä oli todella koukuttavia artikkeleita ja niitä selaillessa tuli ihan vimmattu himo päästä lenkille. Värväsin siis perheen esiteinin vahtimaan pieniä (isäntä oli vasta tulossa kotiin lopun mökkikuorman kanssa) ja lähdin heittämään vitosen pyrähdyksen. Tai pyrähdys on ehkä väärä sana, hölkkä kuvaa vauhtia varmasti paremmin.
Intoa täys kuin ilmapallo lähdin myös tänä aamuna tavoittelemaan sitä fillariviiskymppistä joka jäi taannoin muutaman kilometrin päähän. Lisäsin siihen lenkkiin pienen lisäkoukkauksen ja avot - viiskyt ja risat oli kasassa. Tarkemmin eriteltynä matkaa kertyi 50,2 km ja keskinopeus jäi piirun alle 20 km/h eli aikaa reissuun meni noin kaksi ja puoli tuntia. Tällä kertaa tavoitteena oli kuitenkin saavuttaa tavoiteltu matka kilometreissä eikä nopeudella ollut niin väliä. Kroppa kesti hyvin, ainut mikä vaivasi matkalla oli pikkunälkä. Vatsa on tottunut lomalla vähän parempaan palveluun kuin pieneen jogurttiannokseen jolla pitäsi rehkiä puolille päivin.
Matkalla tuli vastaani mielenkiintoinen risteys - siis Pukkilassako asuu se Koivuniemen herra johon tutustuin muutamaan kertaan lapsuusvuosina kolttosia tehtyäni! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti