torstai 16. huhtikuuta 2015
200 Suunto treeniä
Siirryin Suunto-aikaan 3.3.2014 eli reilu vuosi sitten. Tänään mittariin tuli treeni numero 200. Se oli sisäpyöräily Vireuksessa. Hieno vuosi takana, hyviä treenejä mittarissa, parantuneita tuloksia, itsensä voittamista ja uusia tuttavuuksia.
tiistai 14. huhtikuuta 2015
Retureippailee 2 vuotta!
Valmistaudun tänä keväänä, itse asiassa kuukauden päästä, juoksemaan elämäni neljännen puolimaratonkisan...
Tästä kaikki alkoi "klik"
...14.4.2013: Projekti polkaistiin käyntiin jo aikaa sitten, eräänä aurinkoisena aamuna mökkirannassa edellisen illan herkkuja sulatellessa. Päätin että seuraavana keväänä juoksen puolimaratonin. Ajaksi tarkentui nopeasti toukokuu 2013...
Tasan kaksi vuotta sitten aloitin tämän blogin. Omaksi iloksi. Motivaattoriksi. Päiväkirjaksi. Blogi on ollut suht hiljainen, mutta seurannut kuitenkin kehitystäni tunnollisesti. Silloin kun projektiin ryhdyin, ajattelin että blogi elää vain sen ajan kun valmistaudun selviämään ekasta puolikkaastani. Toisin kävi. Hurahdin totaalisesti juoksemiseen. Niin paljon että keräsin itselleni vuorotellen kaikki juoksijan vaivat innokkaalla harjoittelulla. Penikat, lonkat, kantapäät... Se puolestaan innosti kokeilemaan pyöräilyä ja uintia ja lopulta myös sisäliikuntaa (spinninkiä, jumppaa ja kahvakuulaa). Kun ei siis pystynyt juoksemaan... :)
Kunto on kohentunut, askel on keventynyt ja tulokset parantuneet. Kun ensimmäisellä kerralla jouduin kävelemään ylämäet (jotka olivat kyllä erityisen haasteelliset siinä kisassa) ja tuhrasin aikaa vajaamittaiseen puolikkaaseen noin kaksi ja puoli tuntia, niin viime syksynä aika oli enää 2 h 6 min. Ja tälle vuodelle tavoitteena on päästä kahdessa tunnissa puolikas läpi.
Tästä kaikki alkoi "klik"
...14.4.2013: Projekti polkaistiin käyntiin jo aikaa sitten, eräänä aurinkoisena aamuna mökkirannassa edellisen illan herkkuja sulatellessa. Päätin että seuraavana keväänä juoksen puolimaratonin. Ajaksi tarkentui nopeasti toukokuu 2013...
Tasan kaksi vuotta sitten aloitin tämän blogin. Omaksi iloksi. Motivaattoriksi. Päiväkirjaksi. Blogi on ollut suht hiljainen, mutta seurannut kuitenkin kehitystäni tunnollisesti. Silloin kun projektiin ryhdyin, ajattelin että blogi elää vain sen ajan kun valmistaudun selviämään ekasta puolikkaastani. Toisin kävi. Hurahdin totaalisesti juoksemiseen. Niin paljon että keräsin itselleni vuorotellen kaikki juoksijan vaivat innokkaalla harjoittelulla. Penikat, lonkat, kantapäät... Se puolestaan innosti kokeilemaan pyöräilyä ja uintia ja lopulta myös sisäliikuntaa (spinninkiä, jumppaa ja kahvakuulaa). Kun ei siis pystynyt juoksemaan... :)
Kunto on kohentunut, askel on keventynyt ja tulokset parantuneet. Kun ensimmäisellä kerralla jouduin kävelemään ylämäet (jotka olivat kyllä erityisen haasteelliset siinä kisassa) ja tuhrasin aikaa vajaamittaiseen puolikkaaseen noin kaksi ja puoli tuntia, niin viime syksynä aika oli enää 2 h 6 min. Ja tälle vuodelle tavoitteena on päästä kahdessa tunnissa puolikas läpi.
maanantai 6. huhtikuuta 2015
Omaperäinen sprintti triathlon
Tuli pääsiäislauantaina eteen mahdollisuus pitää treenipäivää ihan oman aikataulun ja motivaation mukaan. Päätin ottaa siitä kaiken ilon irti. Ajelin Järvenpäähän, pistin auton uimahallin pihaan parkkiin ja lähdin lenkille. Hölkkäilin kuuden kilsan lenkin ja siirryin sen jälkeen hallin puolelle. Uinti tuntui mukavalle, hallissa oli hyvin tilaa ja minulla into päällä. Uin reilussa tunnissa 3 km. Mäntsälää kohti ajellessa keksin vielä, että kun kerran virtaa riittää ja pyörä on tältä keväältä koeajamatta, niin teenpä pyörälenkin kotio päästyä. Mattilan lenkin kävin pyörää testaamassa, matkaa kertyi 16 km.
Lajien järjestys ja mittasuhteet siis ihan mitä sattuu, mutta hauskaa oli ja kaikki lajit tuli testattua. Uinti tuntui mahtavalta ja fillarointi oli tosi kivaa talven jälkeen. Pyörä on kyllä justeerausta vaille. Takajarrut eivät toimi ja satulakin on vähän löysällä.
Lajien järjestys ja mittasuhteet siis ihan mitä sattuu, mutta hauskaa oli ja kaikki lajit tuli testattua. Uinti tuntui mahtavalta ja fillarointi oli tosi kivaa talven jälkeen. Pyörä on kyllä justeerausta vaille. Takajarrut eivät toimi ja satulakin on vähän löysällä.
perjantai 3. huhtikuuta 2015
Vertailumatka Cooperin testiin
Oli ihan pakko käydä kokeilemassa Cooper. Ex tempore, aamulenkillä. Ilman valmistautumista. Ihan vaan mielenkiinnosta. Että miltä se tuntuu, miten se kannattaa vetää, pääsenkö samaan kuin 26 v sitten.... (jolloin tulos oli 2650 m)
Pääsin, ja vähän yli. Matkaa kertyi 2690 m. Ysiltä. Aamulla. Pääsiäisenä.
Tulos ei ollut mahdottoman hyvä. Tiedän että paremmalla valmistautumisella, kirityksellä ja kivunsiedolla olisin pystynyt hieman parempaan. Mutta testin tarkoitus olikin kerätä infoa. Sitä tuli.
Eikä se matka nyt ihan surkea ollut jos sitä vertaa arviointitaulukkoon... minun iälläni (41 v) saa 2690 metrin tuloksella arvosanaksi "erinomainen" :)
Mitä opin? Cooper pitää vetää alusta asti täysillä. Se sattuu. Se tuntuu pahalta. Se tuntuu kestävän kauemmin kuin 12 min. Se on kuitenkin ohi 12 minuutin päästä ja silloin tiedät paraniko tulos :) Ja sitten saat huilata. Ja hörpätä vettä. Ja kun hengitys tasaantuu, tee rauhallinen verryttelylenkki. Saattaa muuten tulla koivet kipeeks.
Kevättä kohti. Uusi testi lähiaikoina. Tästä jäi jotain pientä hampaankoloon...
Pääsin, ja vähän yli. Matkaa kertyi 2690 m. Ysiltä. Aamulla. Pääsiäisenä.
Tulos ei ollut mahdottoman hyvä. Tiedän että paremmalla valmistautumisella, kirityksellä ja kivunsiedolla olisin pystynyt hieman parempaan. Mutta testin tarkoitus olikin kerätä infoa. Sitä tuli.
Eikä se matka nyt ihan surkea ollut jos sitä vertaa arviointitaulukkoon... minun iälläni (41 v) saa 2690 metrin tuloksella arvosanaksi "erinomainen" :)
Mitä opin? Cooper pitää vetää alusta asti täysillä. Se sattuu. Se tuntuu pahalta. Se tuntuu kestävän kauemmin kuin 12 min. Se on kuitenkin ohi 12 minuutin päästä ja silloin tiedät paraniko tulos :) Ja sitten saat huilata. Ja hörpätä vettä. Ja kun hengitys tasaantuu, tee rauhallinen verryttelylenkki. Saattaa muuten tulla koivet kipeeks.
Kevättä kohti. Uusi testi lähiaikoina. Tästä jäi jotain pientä hampaankoloon...
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
Used to be an athlete...
HaHaa. Kun pari vuotta sitten aloitin juoksuharjoittelun niin ajattelin että sehän on helppoa kun on tuota urheilutaustaa. Meinasin että vanhoilla meriiteillä pääsisi lentävällä lähdöllä liikkeelle...
No eihän se nyt ihan niin mene. Vaikka takaraivossa pysyykin jotain treenien vaatimasta intensiteetistä, niin ei siitä kunnosta kyllä ole mitään jäljellä. Ei ainakaan jos aktiiviajoista on vierähtänyt yli kaksikymmentä vuotta.
Koska suunnitelmissa on testata Cooperia tänä keväänä - päivittää vertailuaika tälle vuosituhannelle - niin kaivoin vanhat harjoituspäiväkirjat esiin. Ihanaa että olen ne säästänyt. Kaiken muun hauskan historiatiedon lisäksi vihkosista löytyi se yksi ja ainut Cooper jonka olen koskaan juossut. Liikuntatunnillahan tytöt juoksivat 1500 metriä (siinä tulos oli muuten 6 min. 34 s = 13, 7 km/h). Mun Coopertulos vuodelta 1989 oli 2650 m. Se tarkoittaa 13,25 km tuntivauhtia. Sitä vastaan on hauska lähteä kisaamaan!
Oli se tilastointi muutenkin vähän erilaista silloin kuin tänä päivänä. Mallia vuoden 1989 treenitilastoista alla.
Hauskaa historian havinaa :) Ei muuta kuin uusia ennätyksiä tekemään!
No eihän se nyt ihan niin mene. Vaikka takaraivossa pysyykin jotain treenien vaatimasta intensiteetistä, niin ei siitä kunnosta kyllä ole mitään jäljellä. Ei ainakaan jos aktiiviajoista on vierähtänyt yli kaksikymmentä vuotta.
Koska suunnitelmissa on testata Cooperia tänä keväänä - päivittää vertailuaika tälle vuosituhannelle - niin kaivoin vanhat harjoituspäiväkirjat esiin. Ihanaa että olen ne säästänyt. Kaiken muun hauskan historiatiedon lisäksi vihkosista löytyi se yksi ja ainut Cooper jonka olen koskaan juossut. Liikuntatunnillahan tytöt juoksivat 1500 metriä (siinä tulos oli muuten 6 min. 34 s = 13, 7 km/h). Mun Coopertulos vuodelta 1989 oli 2650 m. Se tarkoittaa 13,25 km tuntivauhtia. Sitä vastaan on hauska lähteä kisaamaan!
Oli se tilastointi muutenkin vähän erilaista silloin kuin tänä päivänä. Mallia vuoden 1989 treenitilastoista alla.
Hauskaa historian havinaa :) Ei muuta kuin uusia ennätyksiä tekemään!
lauantai 21. maaliskuuta 2015
Testaus jatkuu
Hyvinkään puolikkaaseen on 54 päivää, jalka on parempi, aurinko paistaa ja mieli vetää lenkkipolulle. Viime viikolla testasin sunnuntaina kasin ja maanantaina vitosen. Jalka ei siitä ärsyyntynyt. Tänä aamuna päätin siis tehdä hieman pidemmän lenkin. Suunnittelin reitin siten, että pääsen kesken kotiin jos jalka suuttuu. Lenkille tuli mittaa lopulta 14 km. Kympin jälkeen kantapää alkoi muistutella itsestään, mutta onneksi vain himppasen. Nyt seurailen tilannetta :)
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Kevättä kohti
Kuluneella viikolla ovat kelit hellineet ja innostaneet ulkoliikuntaan. Pieni varovainen vitonen keskiviikkona tuli tehtyä. Liekö valo, aurinko vai onni paranemaan päin olevasta kantapäästä, mutta vauhti oli minusta hitsin hyvä maaliskuun vauhdiksi. Lenkki meni 10, 7 km/h, eli vitoseen aikaa upposi vajaat 29 min. Samaa vauhtia vielä 16 km lisää niin kahden tunnin puolikas on paketissa...
Juoksun ohella on nyt tullut käytyä spinningissä, kahvakuulatreeneissä ja uimassa. Spinningissä, siinä sunnuntain treenissä missä vahditaan sykkeitä yhteiseltä taululta, on käynyt ilmi että voimaharjoituksille on tarvetta. Ei meinaa riittää potkua jaloissa puskea pyörää niin paljon että saisi maksimisykkeet tauluun. Maksimitehotreenejä siis kehiin myös lenkillä. Tulee puskuria kestävyyteen ja sitä kautta nopeutta juoksuun - luulisin.
Juoksun ohella on nyt tullut käytyä spinningissä, kahvakuulatreeneissä ja uimassa. Spinningissä, siinä sunnuntain treenissä missä vahditaan sykkeitä yhteiseltä taululta, on käynyt ilmi että voimaharjoituksille on tarvetta. Ei meinaa riittää potkua jaloissa puskea pyörää niin paljon että saisi maksimisykkeet tauluun. Maksimitehotreenejä siis kehiin myös lenkillä. Tulee puskuria kestävyyteen ja sitä kautta nopeutta juoksuun - luulisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)