Ai että, neljäs kerta tätä sorttia. Keijo oli puuhamiehenä kun Mäntyharjulla järjesteltiin jälleen kerran perinteiseksi muodostunut 12 tunnin pyöräily. Minä olin lähinnä hengessä mukana, ja mainostelin somessa tapahtumaa. Itsehän en olisi jättänyt tätä settiä väliin mistään hinnasta. Aiemmista kerroista "tässä linkki" tuossa tarinaa.
Tänä vuonna tapahtuma oli vähän aiemmin kuin yleensä, eli jo kesäkuun puolella. Valoisaa piisaa tuohon aikaan kesästä ajella aamukasista iltakasiin. Kaiken lisäksi - ja ekaa kertaa - tänä vuonna ei satanut pisaraakaan. Joka kerta aimmin on satanut jossain vaiheessa päivää enempi tai vähempi. Tänään päivä oli helteisen kuuma ja hikinen. Aamulla oli vielä edes vähän pilviharsoa, mutta päivällä aurinko porotti taivaan tädyeltä.
 |
| Starttia odotellessa |
Suht pieni porukka kokoontui aamun starttiin, osa pyöräilijöistä tuli omia aikojaan ja aikataulujensa mukaan. Tässä tapahtumassa sai pyörällä ihan oman ohjelmansa mukaan. Kierroksen vaihtumispaikalla Vihantasalmen Nesteen takapihalla oli vihko jonne osallistujat merkkasivat ajetun ajan ja matkan.
Yhteislähtö kuitenkin siis kasilta ja reippaasti lähdettiinkin liikkeelle. Siis minulle reippaasti. Tämän vuoden erikoisuutena oli ekan kierroksen poliisisaattue ison maailman tyyliin. Olihan se nyt komeeta ajella moottoripyörän perässä.
Olin tänä vuonna sillä ajatuksella liikkeellä että omaa rauhallista vauhtia menen, enkä hötkyile. Alku lähti tosiaan vähän turhan reippaasti kun iskin poikaporukan kantaan, mutta suht nopeesti päädyin tiputtamaan vauhdin omalle mukavuusalueelle. Sehän tarkoitti itsekseen polkemista ja siten myös ilman peesiapua etenemistä.
Kahtasataa olin ajatuksissani lähtenyt hakemaan tältä päivältä. Se olisi kaikkien aikojen "heikoin" tulokseni, mutta tänään justiin minulle sopiva. Aiemmat matkat ovat olleet 250 km, 260 km ja 222,2 km. Yksi kierros on 20 km, joten tavoitteeseen pääsyyn tulisi kiertää Miekankosken lenkki kymmenen kertaa.
Noihin kierroksiin mahtui muutamia kierroksia mukavassa seurassa jutustellen, mutta myös useita kierroksia yksin. Se sopi minulle mainiosti, sillä itekseen ajellessa ehtii pohtia kaikenlaista ja syntyjä syviä.
Ja sitten se kaikkien retkien kuningas ja pääasia. Eväät! Omiakin oli mukana, ja taisin jotain niistä napostellakin. Mutta kyllähän tuolla reitillä ihan parhaat taukoeväät saa Miekankosken kahvilasta, joka on aivan reitin varressa, ja samalla aivan upealla paikalla järven rannassa. Tein sinne kaksi eri pysähdystä hieman eri kattauksella.
 |
| Ekalla stopilla vähän suolaista ja makeaa |
 |
| Tokalla stopilla vähän makeaa ja piristävää |
Päivä oli tosiaan lämmin ja vettä kului. Jossain kohti olo tuntui suorastaan tukalalta ja varpaat kiehuivat pyöräilykengissä. Onneksi reitti kulkee järvimaisemissa, joten kesken päivän oli hyvä ottaa paussi myös kuumenneille kintuille. Pyörä parkkiin, kengät narikkaan ja sääret järveen.
Niinhän se on, että (lähes aina) sitä saa mitä tilaa. Kaksisataa oli ajatuksissa, ja siihen päätin myös lopettaa. Aikaa olisi ollut vielä, mutta tänään näin. Pyöreä, kiva luku. Tuli viimeksi se palidromi pyöräiltyä jo (222,2 km)
Päivä täynnä ja pyörä auton perään. Totta toinen puoli. Pyörä meni tosiaan auton takakonttiin, mutta minä kävin pesemässä isoimmat hiet järvessä, vaihdoin jalkaan lenkkarit, ja tein vielä tunnin kävelylenkin jolla verryttelin jalat vetreiksi kotimatkaa varten. Eipähän minun kotimatkaa tuolta Vihantasalmelta ajele kuin reilun tunnin, mutta kivempi se on tehdä vetrein koivin.
 |
| Vihantasalmen silta, jonka yli myös pyöräreitti menee |
 |
| Järvessä uitettu fillaristi valmiina iltalenkille. Kiva päivä! |
Summa summarum: kyllä nää vaan on mukavia tapahtumia, vaikka pieniä ovatkin olleet. Useampi fillaristi mahtuisi mukaan, ja olisi kiva saada erivauhtisia ryhmiä reitille peesiapua antamaan. Siinä pyöräillessä päivän pitkän ehtii tehdä kivoja uusia tuttavuuksia ja vaihtaa kuulumisia entisten tuttujen kanssa.
Kiitokset taas Keijolle järjestelyistä. Rata oli hienosti merkattu, poliisisaattue varattu, turvatiedote saatiin ennen starttia, osallistujalista ja vapaaehtoinen arvonta oli myös paikalle järjestetty. Toivottavasti ensi kesänä nähdään taas näissä merkeissä. Onko se sitten Mäntyharju tai Mäntsälä, nähtäväksi jää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti