Sen lisäksi että olen hyvä ihminen ja halusin täyttää kansalaisvelvollisuuteni, tulin myös eilen varmistaneeksi että veriarvot ovat varmasti kohdillaan 18.5. koitoksessa. Ai mitä sitten tein?
No kävin verenluovutuksessa tietenkin.
Ei ehkä kaikkein viisain veto urheilusuoritusta ajatellen, mutta saa siitä sen verran hyvän mielen (ja mehua ja pipareita) että kannattaa käydä. Minä otin vielä sivistyksen vuoksi ja kasvatuksellisista syistä kaksi nuorimmaista mukaan että voin levittää valistuksen sanomaa myös heille. Niin, ja kuka muu ihailisi aidommin sideharsoviritystä kyynärvarressa kuin kaksivuotias rasavilli luonnonlapsi :) Respektiä mutsille!
Hemohessit olivat kohdillaan, painoa oli riittävästi, en ole raskaana ja viimeiset vuodet on tullut vietettyä tiiviisti Suomessa joten eikun piikki lihaan ja verenvalutus käyntiin.
Nähtäväksi jää vaikuttaako tuo mitenkään harrastustoimintaan ja tuloksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti